Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) työlistalla on useita asioita, joilla hallitus aikoo suitsia päivittäistavarakaupan vahvaa asemaa ruokaketjussa.
”Suomen päivittäistavarakauppa on EU:n kannattavimpia ja maatalous EU:n heikoimmin kannattavia. Tämä epätasapaino ei ole vain suomalainen ilmiö, mutta meillä se on poikkeuksellisen vahva. Sille on tehtävä jotain.”
LUE MYÖS: Hallitusohjelma pelästytti kaupan: Mitä tapahtuu Rainbow- ja Pirkka-tuotteille?
Keinot löytyvät pitkälti selvitysmies Reijo Karhisen raportista, jonka Leppä tilasi ollessaan edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri. Moni Karhisen ehdotuksista on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
”Ongelma on se, miten arvonlisä jakautuu elintarvikeketjun sisällä. Vaikka maatalouden tilakoko on kasvanut ja tehokkuutta lisätty, tuottajat eivät saa vietyä kustannusten kasvua ketjussa teollisuuden ja kaupan suuntaan läpi.”
Ministeriön ja muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijat ovat jo alkaneet selvittää, miten tuottojen jakautumista ketjun sisällä voisi ohjata.
Kaupan neuvotteluvoima näkyy selkeästi kaupan omien merkkien valmistuksessa. Suomalaisten päivittäistavaraostoista kaupan merkkien osuus on 25 prosenttia.
Julkisuudessa on kummasteltu, miten sääntelyllä voisi puuttua yritysten välisiin sopimuksiin. Kauppa kilpailuttaa teollisuutta etsiessään valmistajaa omien merkkiensä tekoon.
LUE MYÖS: Huoli Rainbow- ja Pirkka-tuotteista leviää – Puhelin alkoi piristä Kuluttajaliitossa
Leppä uskoo, että keinoja on.
”Huonoja sopimuksia saa vapaasti tehdä, emmekä aio puuttua kuluttajahintoihin. Mutta pelin pitää olla reilua. Tilanne on nyt se, että kun bränditalo tekee tuotekehitystä ja hyvä tuote löytyy, kaupat alkavat välittömästi valmistaa samaa tuotetta private labelina panostamatta lainkaan tuotekehitykseen.”
”Kaupan neuvotteluvoiman takia teollisuus ei voi kieltäytyä omien merkkien valmistamisesta. On päivänselvää, että tähän pitää saada muutos.”
Karhisen listalta hallitusohjelmassa on myös esitys kaupan asiakasdatan luovuttamisesta kolmansien osapuolien käyttöön. Tiedoista näkyy, mitkä tuotteet myyvät ja mihin hintaan. Näin esimerkiksi teollisuus saisi hyödyllistä tietoa tuotekehitykseen.
”Nyt tuo tieto on vain kaupalla”, Leppä toteaa.
Haastattelu jatkuu ministeri Lepän videohaastattelun alla.
Leppä on Antti Rinteen (sd) hallituksen ainoa ministeri, joka jatkaa samassa tehtävässä kuin Juha Sipilän (kesk) hallituksessa. Kokemuksesta on apua, kun Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajana heinäkuussa.
”Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja rahoituskehykset ovat puheenjohtajakauden keskeiset asiat. Kolmannes EU:n budjetista on maataloutta ja maatalouden kehittämistä. Suomen kaudella myös biotalouden edistäminen on isossa roolissa.”
Edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmien eroa hän kuvailee niin, että nykyiseen tehtävät on kirjattu yksityiskohtaisemmin. Sipilän ohjelmassa korostettiin strategiaa, jonka pohjalta luotiin tavoitteet.
Kumpi on parempi?
”Se jää nähtäväksi.”
Suomeen on suunnitteilla useita sellutehtaita. Leppä ei ota kantaa siihen, kuinka monta uutta sellutehdasta Suomeen mahtuu.
”Markkinat sen ratkaisevat, mutta on hyvä, että tehdään investointeja. Ne mahdollistavat uusien tuotteiden tekemisen. Puuta Suomessa kyllä on, ja metsät kasvavat hyvin.”
Leppä kehuu viime vuonna laadittua Kansallista metsästrategiaa. Sen mukaan Suomi voi lisätä hakkuita 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä ilman, että metsien hiilinielu pienenee.
Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan syyskuussa. Haastattelun aikaan ehdokkaaksi on ilmoittautunut puolustusministeri Antti Kaikkonen.
”Hyvä, että hän avasi pelin. Tarvitsemme useita hyviä ehdokkaita, jotta linjakeskustelut ovat monipuolisia ja syntyy kunnon kamppailu.”
LUE MYÖS:
Iranilta jäätävä vastaus Donald Trumpille – Venäjältä uusi varoitus
