Syntyvyys laskee Suomessa yhdeksättä vuotta peräkkäin, ja tilanne näkyy väestöennusteen kääntymisessä yhä synkemmäksi.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo ja aluetutkija Timo Aro kommentoivat Tilastokeskuksen tuoretta väestöennustetta Ylen aamutelevisiossa maanantaina.

”Pelkäsin aika pahaa ja synkkää ennustetta, mutta kyllä se oli aika jäätävä. Luvut, jotka kertovat tulevaisuudesta, ovat vielä synkemmät kuin osattiin ajatella”, Timo Aro sanoi.

Tulevaisuudesta kertovat muun muassa nämä ennusteen maininnat: Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomen väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun vuonna 2031, ja jo vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrän ennustetaan laskevan sadoilla tuhansilla.

LUE LISÄÄ: Tylyt luvut julki: Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo 2031 – Työikäinen väestö kutistuu sadoilla tuhansilla

Yliaktuaari Rapo kertoi lähetyksessä vertailun vuoksi, että vielä vuoden 2012 ennusteessa Suomen väkiluku kasvoi koko ennustekauden ajan eli vuoteen 2060 asti. Ennusteessa väkiluku myös ylitti kuuden miljoonan rajan. Ero tämän päivän ennusteeseen on hätkähdyttävä.

”Onhan se merkittävä käänne Suomen historiassa”, Timo Aro kommentoi.

Merkittävin syy väestöennusteen synkkyyteen on syntyvyyden pitkäkestoinen lasku.

Aron mukaan väestörakenteen muutos on joko hiljaisesti hyväksyttävä tai sitten on aloitettava vakava keskustelu keinoista muuttaa syntyvyyskehitys.

”Ja vihdoinkin pitäisi käynnistää keskustelu siitä, että me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jos me haluamme edes jollakin tapaa pitää kiinni väestö- ja ikärakenteesta”, Aro vetoaa.

Ennuste on kokonaisuutena synkkä, mutta ”todellisuus vaihtelee vielä rajusti ennusteen sisällä eri puolilla Suomea”. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 2018 kokonaishedelmällisyysluku oli vain 1,13, kun koko maan luku on noin 1,4. Helsingissä syntyy siis vain noin yksi lapsi naista kohden.

”Oulun seudulla on kuntia, joissa se on yli kaksi”, Rapo kertoi esimerkkinä.

LUE LISÄÄ: Pysäyttävä havainto alle 15-vuotiaista Suomessa: ”Kuinka monta koulua tulevaisuudessa tarvitaan?”