Suomen Pankki julkaisi tiistaina rahoitusjärjestelmän vakautta koskevan arvionsa.

Keskuspankin mukaan Suomen talous ja maailmantalous supistuvat tänä vuonna jyrkästi koronapandemian vuoksi. Monen yrityksen toiminta on uhattuna. Irtisanomisten ja konkurssien ehkäisemiseksi elinkeinoelämää ja kotitalouksia tulee keskuspankin mukaan auttaa pahimman yli.

Euroopan keskuspankki ja kansalliset viranomaiset ovatkin jo käynnistäneet toimia rahoitusmarkkinoiden likviditeetin ja yritysten rahoituksen turvaamiseksi.

Myös pankit ovat lisänneet luotonantoaan yrityksille ja helpottaneet lyhennysvapailla asiakkaiden tilannetta.

”Kriisinsietokykyä testataan koronapandemiassa nyt toden teolla. Tehdyistä tukitoimista huolimatta pandemian aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset tulevat olemaan mittavat”, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen sanoo tiedotteessa.

Suomen Pankin mukaan rahoitusjärjestelmä lähtee koronapandemian aiempia kriisejä vahvempana.

"Pankkien vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on vahvistettu merkittävästi globaalin finanssikriisin jälkeen", Nykänen sanoo.

Myös velallisten tilanne on parempi kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisin aikana.

Koronapandemian vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakauteen riippuvat kriisin syvyydestä ja kestosta. Maailmantalouden heikentyminen on jo näkynyt suurina heilahteluina rahoitusmarkkinoilla ja joidenkin rahoituslähteiden ehtymisenä.

Pohjoismaiset pankkimarkkinat ovat Suomen Pankin mukaan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Suomen pankkisektorilla on myös runsaasti saatavia muista Pohjoismaista. Kaikki tämä altistaa Suomen pankit ulkopuolelta tuleville häiriöille.

Nykänen muistuttaa pankkeja, yrityksiä ja kotitalouksia riskipuskureiden kasvattamisesta hyvinä aikoina. Talouskasvun supistuminen heikentää monien kotitalouksien ja yritysten maksukykyä.

Pankkien luottotappiot tulevatkin Nykäsen mukaan vääjäämättä kasvamaan. Luottotappioiden määrä kasvaa etenkin, jos rajoitukset jatkuvat pitkään ja talous ajautuu pitkäaikaiseen taantumaan.

Tämänhetkinen taantuma poikkeaa kuitenkin Nykäsen mukaan monin tavoin Suomen 1990-luvun lamasta tai globaalista finanssikriisistä, mikä vaikeuttaa luottotappioiden arviointia.