Suomen Pankin makrovakausasiantuntija Kristiina Tuomikoski kertoo, että erityisesti Oulu, Tampere ja Turku erottuvat taloyhtiölainoja koskevissa tilastoissa.

”Näissä kaupungeissa yli puolet uusista asunnoista myydään suuren yhtiölainan kanssa”, hän kirjoittaa Euro ja talous -blogissa.

Entä miksi Helsinki ei nouse tilastoissa esiin? Tuomikoski viittaa Tilastokeskuksen asiantuntijan Atro Anderssonin arvioon, jonka mukaan ero voi johtua siitä, että pääkaupungin asunnot ovat kalliimpia. Tällöin velkaosuudet näyttävät prosentuaalisesti pienemmiltä, vaikka ne ovat euromääräisesti suurempia kuin muilla alueilla.

Taloyhtiölaina on asunto-osakeyhtiön vastuulla oleva laina, jota yhtiön osakkaat maksavat takaisin rahoitusvastikkeen kautta. Taloyhtiö voi ottaa lainaa esimerkiksi rakennuksen korjaustarpeisiin. Uudiskohteiden rakennusta varten myös taloyhtiön perustava rakennusliike voi hakea lainaa taloyhtiön nimiin.

Jos taloyhtiöllä on lainaa, asuntojen myynnin yhteydessä asuntokauppojen tietoihin merkitään erikseen asunnon nk. myyntihinta ja velaton hinta. Myyntihinta on asunnon arvon osa ilman taloyhtiölainaosuutta; se osa asunnon arvosta, jonka ostaja maksaa myyjälle heti. Velaton hinta on asunnon kokonaisarvo, eli myyntihinta sekä mahdollinen asunto-osakkeisiin kohdistuva taloyhtiölaina. Jos taloyhtiölainaa ei ole lainkaan, asunnon myyntihinta on sama kuin sen velaton hinta.

Kristiina Tuomikoski huomauttaa, että sen lisäksi että taloyhtiölainat ovat yleistyneet rahoitusmuotona, ne ovat uudiskohteissa myös yhä suurempia.

”Aiempaa paljon mittavampi osa uusien asuntojen kaupoista on osittain rahoitettu hyvin suurella taloyhtiölainalla. Taloyhtiölainojen käyttö vanhoissa asunnoissa ei ole juuri muuttunut – jos taloyhtiölainaa on, se on vanhassa asunnossa useimmiten alle 5 prosenttia sen velattomasta hinnasta. Toisaalta uudiskohteiden kaupat, joissa on taloyhtiölainaa, ovat muutaman vuoden aikana kasautuneet korkeampien taloyhtiölainaosuuksien ryhmiin”, hän kertoo.

Tuomikoski korostaa, että vaikka asuntokauppojen tietoihin olisi merkitty taloyhtiölainaa, tiedoista ei kuitenkaan selviä suoraan, kuinka usein ostajat päättävät pitää taloyhtiölainan ja kuinka usein he maksavat taloyhtiölainan pois.

Hän linjaa, että suuret yhtiölainaosuudet juuri uudiskohteissa ovat huolestuttavia.

”Korjausrakentamiseen liittyvät taloyhtiölainat ovat hyvä tapa järjestää talon elinkaaren vaatimat parannukset. Uusissa asunnoissa tällaista tarvetta ei vielä ole. Uusien asuntojen taloyhtiölainat ja niille myönnetyt laina-ajan alussa olevat lyhennysvapaat hämärtävät asunnon hankkimisen kustannuksia ostajille. Ne myös kannustavat kotitalouksia velkaantumaan. Suurella kotitalouksien velkataakalla on negatiivisia vaikutuksia koko talouteen, sillä se heikentää talouden sopeutumista häiriötilanteisiin. ”

Tuomikoski esittää ratkaisuksi tuloihin sidottua, taloyhtiölainat huomioon ottava velkakattoa ja asuntokaupan rahoittamiseen käytettävien taloyhtiölainojen koon rajoitusta.

”Ne voisivat osaltaan pienentää taloyhtiölainojen kasvattamaa velkaantumisen riskiä.”

Suomen Pankki kertoi perjantaina, että uusia asuntolainoja nostettiin heinäkuussa poikkeuksellisen vilkkaasti. Uusia asuntolainoja nostettiin 1,7 miljardin euron edestä, mikä on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja nostettiin heinäkuussa enemmän vuosina 2007–2008, jolloin asuntolainanostot olivat suurimmillaan.

Lue lisää:

Asunnon konkurssiyhtiöstä ostaneen painajainen päättyi, tappiota tuli 30 000 € – ”Tämä ei ollut pahin mahdollinen lopputulema”

”Yhden sukupolven valinnat vaikuttavat sukupolvien yli” – Suomi jakautuu asuntovarallisuuden voittajiin ja häviäjiin