Työmarkkinajärjestöjen ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen solmima kilpailukykysopimus parantaa Suomen kilpailutilannetta, arvioi Suomen Pankki.

– Kilpailukykysopimuksen ennustetaan parantavan kustannuskilpailukykyä tuntuvasti. Tästä eteenpäin on tärkeää, että yksikkötyökustannusten kasvu on hitaampaa kuin kauppakumppanimaissa lähivuosina myös kilpailukykysopimuksen umpeutumisen jälkeen, sanoo pääjohtaja Erkki Liikanen.

Suomen Pankki kertoo, että ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Suomi hyötyy muiden euromaiden lailla keveästä rahapolitiikasta. Euroalueen sekä maailmantalouden kasvun jatkuessa vakaana myös Suomen vienti alkaa voimistua ja kasvun rakenne muuttuu monipuolisemmaksi.

Suomen talouskasvu jatkuu kuitenkin hitaampana kuin finanssikriisiä edeltäneinä aikoina.

Maailmantalouden kasvu jatkuu runsaan kolmen prosentin vauhtia vuosina 2017–2019. Näin arvioi Suomen Pankki tuoreessa katsauksessaan.

– Vaikka reaalitalouden näkymät ovat yleisesti suotuisat, maailmantaloudessa on myös uusia huolia ja riskit painottuvat yhä ennustettua heikomman kehityksen suuntaan, uudessa katsauksessa todetaan.

Maailmantalouden ja kansainvälisen kaupan kehitykseen vaikuttaa Kiinan talouskasvun hidastuminen noin viiden prosentin tasolle ja Yhdysvaltojen uuden hallinnon talouspolitiikka.

– Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan vuosina 2017–2019 runsaan 2 prosentin vauhtia. Kasvu voi olla ennustettua nopeampaa, jos uuden hallinnon odotetut kasvua vahvistavat toimet toteutuvat täysimääräisesti. Toisaalta protektionististen toimien mahdollinen lisääntyminen voi heikentää maailmantalouden ja ‑kaupan kasvua oleellisesti, Suomen Pankki arvioi.

– Lisäksi vaikka sääntelyn kumoaminen voi vahvistaa kasvua lyhyellä aikavälillä, erityisesti rahoitusmarkkinasääntelyn purkaminen lisäisi rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä pidemmällä aikavälillä.