Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich nostaa esiin Suomen poliittisen riskin arvioidessaan Sanna Marinin (sd) hallituksen puoliväliriihen tuloksia. Hän sanoo suoraan, että työllisyystoimet jäivät kauas siitä, mitä olisi tarvittu.

Hallitus on kertonut tavoittelevansa puoliväliriihessä päätetyillä toimilla 40 000–44 500 lisätyöllistä. Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat kuitenkin riihen työllisyyspäätöksien tuovan vain 11 000 uutta työllistä Suomeen.

”Pitkät ja vaikeat riihineuvottelut sekä niiden heikko tulos nostavat ilmaan kysymyksiä siitä, mitä hallitus voi saavuttaa kautensa toisella puoliskolla. Se tosiasia, että paljon aikaa käytettiin turvetuottajien tukemisen pohtimiseen antaa sen käsityksen, ettei hallitus ole keskittymässä siihen, mikä todella on taloudelle tärkeää”, von Gerich kirjoittaa blogissaan.

Hän mainitsee samassa yhteydessä EU:n elvytyspaketista Suomessa syntyneen poliittisen jupakan ja huomauttaa, että sijoittajat ovat jo kiinnittäneet huomiota erikoisiin käänteisiin.

”Moni on alkanut ihmetellä, mitä Suomessa oikein tapahtuu.”

Von Gerich sanoo samalla, että suuret liikkeet Suomen valtionlainamarkkinoilla näyttävät edelleen epätodennäköisiltä, mutta riskit ovat kasvaneet.

”Poliittisen epävarmuuden kasvu tuo riskejä Suomen valtionlainoille.”

Pääanalyytikko. Nordean Jan von Gerich sanoo, että Suomen poliittinen turbulenssi on huomattu markkinoilla.Kuva: Tiina Somerpuro

Suomen 10-vuotisen valtionlainan korko oli perjantaina nollassa, kun se torstaina noteerattiin -0,02 prosentissa. Korko oli edellisen kerran positiivinen viime vuoden huhtikuussa.

Työelämäprofessori, talousvaikuttaja Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla von Gerichin kanssa. Hän sanoo suoraan, että kehysriihen linjaukset ovat suhdannepoliittisesti kyseenalaisia, heikentävät tärkeän kehysmenettelyn uskottavuutta, eivätkä lisätoimista huolimatta tue työllisyyden kohentumista riittävällä tavalla.

”Olisikin toivottavaa, että hallitus pystyisi arvioimaan vielä uudelleen erityisesti kehysylityksiä varsinkin vuoden 2023 osalta ja työvoiman tarjontaa lisääviä toimia. Budjettiriihi olisi tähän luonteva ajankohta, varsinkin jos suunniteltu parlamentaarinen valmistelu T&K-menojen lisäämiseen sitoutumisesta ehtisi tuottamaan tuloksia siihen mennessä. Työmarkkinoiden toiminnan kehittäminen, mukaan lukien erityisesti paikallisen sopimisen edistäminen olisi myös hyödyllistä. Voi kuitenkin olla, että tältä osin hallitus voi tehdä vain vähän ja toivottavat muutokset tapahtuvat työmarkkinoilla hallituksesta riippumatta”, hän kommentoi blogissaan.

Vihriälä toteaa kuitenkin samalla, että e, että hallituspuolueiden näkemysten yhteensovittaminen paljolti juuri mainituista asioista vaati viikon vääntämisen ja johti lähes hallituksen kaatumiseen kehysriihessä, ei anna paljon toiveita uudelleen tarkastelun halusta, onnistumisesta puhumattakaan.

“Mutta kun nyt tehtävillä ratkaisuilla on iso vaikutus koko vuosikymmenen talouskehitykseen, eikö vielä kannattaisi yrittää?”