YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen vaalin häviäminen oli suuri menetys Suomelle, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Aaltolan mielestä Suomi teki kampanjassaan kaksi ratkaisevaa virhettä. Nämä olivat lähetystöjen sulkeminen viime metreillä ja vaatimaton panostus jäsenyyskampanjaan.

– Kun Pakistanin, Filippiinien, Intian ja Venezuelan lähetystöjen sulkemispäätökset tehtiin, menetettiin ainakin näiden maiden äänet, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.

Ulkoministeriö on viime vuosina joutunut sulkemaan lähetystöjä säästösyistä.

Myöskään turvallisuusneuvostokampanjaan ei Suomelta irronnut suuria rahoja. Lehtitietojen mukaan kampanja tehtiin alle kahdella miljoonalla eurolla.

Esimerkiksi Australian kampanjabudjetti oli kymmenkertainen verrattuna Suomeen, Aaltola huomauttaa.

– Ei riitä, että se on kansallinen yhteinen projekti, vaan siihen pitää laittaa varoja, Aaltola sanoo.

Paikka turvallisuusneuvostossa olisi ollut Suomelle Aaltola mielestä ”upea paikka” profiloida ulkopolitiikkaa ja saada poliittista pääomaa.

– Olen hyvin pettynyt. Suomi olisi saanut huomattavasti vaikutusvaltaa sitä kautta, Aaltola sanoo.

– Se olisi vaikuttanut Suomen näkyvyyteen. Suomeen olisi haluttu luoda hyviä suhteita idästä ja lännestä. Varmaankin olisi Valkoisen talonkin ovi avautunut, Aaltola arvioi.

Luxemburg voitti Suomen toisella kierroksella äänin 131-62. Aaltolan mukaan kukaan ei olisi osannut arvata, että Luxemburg ohittaisi Suomen äänestyksessä niin selvästi.

Luxemburgin voittoa selittää hänen mielestään suuremmat resurssit sekä parempi kampanja.

– Luxemburgin kampanjaa vetivät samat ihmiset kovalla työllä alusta asti, Aaltola sanoo.

Luxemburgin etu oli myös suurten Euroopan maiden kuten Saksan, Hollannin ja Ranskan kannatus. Suomen tappioon saattoi vaikuttaa myös Suomen tiukka linja eurokriisin hoidossa, Aaltola toteaa.

– Euroopassa Suomi menetti ääniä, koska on vetänyt itsekästä linjaa eurokriisissä ja ajatellut miten itse selviytyisi. Siitä ei ole monissa maissa pidetty, Aaltola sanoo.

Toisaalta talouskriisin hoito on Aaltolan mukaan syystäkin ”ajanut ohi” turvallisuusneuvostokampanjasta.

– Kyllä eurokriisi on isompi asia kuin turvallisuusneuvostokampanja ja siihen on laitettu paljon resursseja, Aaltola sanoo.

Vaikka seuraavaa vastaavaa tilaisuutta saadaan odottaa pitkään, ei Suomella Aaltolan mielestä ole syytä käperyä itseensä ja ajatella, että ”meistä ei tykätä maailmalla”. Nyt pitäisi satsata kaksinkertaisesti, että Suomesta leviäisi hyvää kuvaa maailmalle.

– Suomen pitää aktivoida politiikkaansa rauhanvälityksessä. Suomen on pakko olla mukana globaalissa hallinnon politiikassa jos halutaan tulevaisuudessa pärjätä kun vastaavia tilanteita tulee, Aaltola sanoo.

– Kun Suomesta tulee tärkeä, muut haluavat olla Suomelle mieliksi, hän toteaa.