Valinnanvapauslakien lähettäminen EU-komission tarkastettavaksi olisi nykyisessä tilanteessa käytännössä hyödytöntä, katsoo sote-uudistusta valmistellut virkamiesjohto.

Eduskunnan oppositiopuolueet vaativat tiistaina EU:n tuomioistuimen uuden Slovakia-ratkaisun vuoksi, että hallituksen pitäisi vielä lähettää lait tarkastettavaksi. Niiden mukaan ehdotettuihin pykäliin sisältyy tällä hetkellä liian isot riskit ja sosiaali- ja terveydenhuolto uhkaa ajautua syvään kriisiin. Selvyyttä opposition mielestä tilanteeseen tulisi, jos hallitus lähettäisi valinnanvapauspykälät EU:n komissioon syynättäväksi, että sisältävätkö ne kiellettyä valtiontukea.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kertoo, että jo valmistelutyössä päädyttiin siihen, että valtiontukitilanteesta ei ole kyse. Toisekseen EU:n tuomioistuimen viime viikolla antama Slovakia-ratkaisu on sekoittanut hetkeksi koko EU-lain viitekehykset, niin että komissiolla voisi kulua arviolta kaksi vuotta ennen kuin se voisi antaa Suomelle opposition nyt vaatiman hyväksynnän.

–Toinen asia on, että valinnanvapauslaki muodostaa vasta kehikon ja järjestelmää voidaan arvioida pätevästi vasta sitten, kun se on oikeasti toiminnassa, Varhila sanoo.

–Jos olisi se tilanne, että Suomi olisi lähtenyt notifioimaan, Suomella ei olisi antaa vastauksia komission esittämiin lisäkysymyksiin, joita komissio tulisi esittämään, koska maakunnilla on harkintavaltaa toimeenpanossa ja alueet ovat kovin erilaisia.

Lue myös: ”Riskit nousivat täysin uudelle tasolle” – Oppositio vaatii sotea EU:n syyniin, hallitus sivuutti jo 2 tuomioistuinta

Suomessa poliittinen kädenvääntö notifiointimenettelystä alkoi viime vuoden lopulla, kun korkein hallinto-oikeus arvioi, että hallituksen tulisi lähettää valinnanvapauslaki komission arvioitavaksi. Syynä on se, että vain EU:ssa voidaan ratkaista, sisältääkö laki kiellettyä valtiontukea vai ei. Jos asiassa syntyy riita, ei sitä voida Suomessa ratkaista. Kyse on KHO:n mukaan merkittävästä oikeudellisesta riskistä.

Koko jupakassa vilisee käsitteitä, jotka eivät nimestään huolimatta välttämättä aukea tavan kansalaiselle.

Kielletty valtiontuki on EU:n perussopimuksen artiklassa määritetty muodossa tai toiseksi myönnetyksi tueksi, ”joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua”. Koska käsite on lavea, sen tulkitsemista on ohjeistettu myöhemmin 150-sivuisella tiedonannolla, joka kokoaa eri oikeusratkaisuja.

Suomen valinnanvapauslakien tilannetta voi kuitenkin hahmottaa taannoisen Destia-päätöksen kautta. Tuolloin komissio linjasi, että liikelaitoksena markkinoilla toiminut Destia sai kiellettyä valtiontukea, koska se ei liikelaitoksena voinut mennä konkurssiin yrityskilpailijoidensa tavoin.

Merkittävää valtiontuen käsitteen kannalta on kuitenkin se, että sitä sovelletaan vain, kun tuensaaja on ”yritys”. EU:n tapa hahmottaa yritys on kuitenkin suomalaiselle vieraampi: Yrityksiä ovat kaikki, jotka osallistuvat ”taloudelliseen toimintaan”. Taloudellista toimintaa taas on kaikki, mikä ei ole niin kutsutun solidaarisuusperiaatteen mukaista ”ei-taloudellisesta toimintaa”. Tällaisessa solidaarisuusperiaatteen mukaisessa järjestelmässä kiellettyä valtiontukea ei määritelmällisesti ole voinut olla.

Destia siis sai kiellettyä valtiontukea, koska se toimi aidoilla markkinoilla, eli EU-määritelmien mukaan se oli taloudellisen toiminnan alueella toimiva yritys.

Nyt kaavaillut sote-markkinat olisivat kuitenkin hallituksen mukaan ”solidaarisuusperiaatteen” mukaiset, koska sen ehdot täyttyvät: järjestelmällä on sosiaalinen tavoite (julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto), kuuluminen on pakollista (perusoikeus), rahoitus perustuu pakollisiin maksuihin (verotus), eivätkä maksut ole suhteessa henkilöiden riskiin (verotus on tulo- ja kulutusperusteista) ja järjestelmään kuuluu sääntelyä ja valvontaa (maakunnat, ministeriöt).

–Olemme arvioineet, että Suomen valinnanvapausmalli sisältää solidaarisuusperiaatteen elementit. Meillä on veropohjainen järjestelmä ja siinä on pakko olla mukana. Näin on päädytty siihen, että kyse ei ole valtiontukitilanne kaiken kaikkiaan, Varhila kertoo valinnanvapauden arvioinnista.

Mutkan matkaan toi kuitenkin EU:n tuomioistuimen Slovakia-päätös. EU-komissio oli aiemmin linjannut Slovakialle, että valtiontukisäädöksiä ei tarvitse soveltaa, koska maan laajalti yksityisiin vakuutuksiin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä oli luonteeltaan solidaarisuuteen perustuva.

Viime viikolla EU:n tuomioistuin näpäytti komissiota sormille. Se linjasi komission tulkinnan vääräksi. Vaikka Slovakian järjestelmä oli ”solidaarinen”, osallistuivat yksityiset vakuutusyhtiöt taloudelliseen toimintaan ja olivat siis ”yrityksiä” ja saattoivat saada kiellettyä valtiontukea.

Päätöstä kuvataan virkamieskunnassa ”isoksi linjamuutokseksi”, vaikka se voikin muuttua valitusprosessin myötä.

Oppositiopuolueet vetoavatkin kritiikissään juuri tähän EU:n tuomioistuimen ratkaisuun. Miten Suomen hallitus voisi tietää komission aiemman Slovakia-linjauksen pohjalta, että uusi valinnanvapausjärjestelmä ei sisällä kiellettyä valtiontukea, kun komission linjaus oli näin pielessä?

–Asiaan liittyvät riskit ovat nousseet täysin uudelle tasolle, oppositiopuolueet totesivat yhteisessä kannanotossaan.

Varhila ja muut virkamiehet toppuuttelevat, että EU:n tuomioistuimen ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. Komissiolla on vielä valitusoikeus, jonka se tulee arvioiden mukaan käyttämään. Koko valitusprosessin myötä lopullisen päätöksen saaminen voi viedä kaksi vuotta. Siksi notifiointiprosessin käynnistäminen juuri nyt olisi virkamieskunnan näkemyksen mukaan hyödytöntä. Komissio ei voi antaa asiassa omaa tulkintaa ennen kuin lopullinen ratkaisu Slovakia-asiassa on annettu.

Itse Slovakia-ratkaisua pidetään lähes vallankumouksellisena. Siinä EU:n tuomioistuin teki ison linjamuutoksen, kun se katsoi, että solidaarisuuteen perustuvassa järjestelmässä yksityisten vakuutus- ja terveysyritysten voitontavoittelu ja muu liiketoiminta EU-termein ”saastuttaa” koko järjestelmän ja tekee siitä taloudellista toimintaa.

Vallankumouksellinen tulkinta on siksi, että aiemman tulkinnan mukaan solidaarisuusperiaatteen mukainen toiminta ei ole voinut olla taloudellista toimintaa.

Mikäli tuomio jäisi voimaan, EU-komissio joutuisi tekemään uutta rajanvetoa sen suhteen, miten paljon yksityistä yritystoimintaa voi olla solidaarisuusperiaatteen mukaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä ennen kuin liiketoiminta ”saastuttaa” sen, ja muuttaa ei-taloudellisen toiminnan taloudelliseksi toiminnaksi.

–Silloin se koskisi kaikkia jäsenmaita ja mittakaava olisi paljon isompi kuin vain Suomen ja Slovakian sote-järjestelmät, toteaa Varhila.

Lue myös:

Hallitukselta merkittävä sote-päätös – VU: ”Ei kiellettyä valtiontukea”

Päivi Nerg ja ministeriö tyrmäävät KHO:n vaatimuksen – Sote-uudistusta vaaditaan EU:n syyniin