Koronakriisi on saanut maailman suojavarustemarkkinat käymään kuumina. Siinä missä kysyntä ja tarjonta ovat sekaisin ja on hirveä kiire saada tavaraa, markkinoita sekoittaa myös se, että valtiot ovat ryhtyneet ostajiksi ja jopa myyjiksi, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Hanna Laurén.

”Yleensä valtiot päättävät säännöt ja yritykset käyvät kauppaa. Nyt valtiot ovat ostamassa, mutta ne eivät ole kovin kokeneita ostajia", Laurén sanoo.

Suomenkaan ostokset eivät menneet aivan toivotusti. Huoltovarmuuskeskuksen tämän viikon tiistaina Kiinasta Suomeen lennättämät hengityssuojaimet ja kirurgiset kasvosuojukset paljastuivatkin käyttökelvottomiksi sairaalakäytössä, johon ne oli alun perin tarkoitettu. Keskiviikkona Suomen Kuvalehti kertoi kaupan takaa paljastuneesta vyyhdistä, jossa maskit on ostettu suomalaisen, muun muassa pikavippiyhtiöitä pyörittäneen liikemiehen Onni Sarmasteen kautta. Tapaukseen liittyy myös julkisuudesta tunnettu kauneusyrittäjä Tiina Jylhä, joka syyttää liikemiestä kavalluksesta ja kaupan maksun ohjaamisesta omalle tililleen.

Laurénin mukaan tapaus kertoo siitä, että vallitsevassa tilanteessa normaalit hankintamenetelmät eivät päde, kun tavaraa ei pysty etukäteen tarkistamaan ja ostaja ei pysty juuri vaikuttamaan maksuehtoihin tai hintoihin ja aikataulu on tiukka.

”Ymmärrän, että hankintajärjestelmiin on helpompi laittaa suomalainen yritys tai välikäsi. Riskiä kuitenkin pienentäisi se, kun tietäisi, missä ja miten ostettavia tuotteita tuotetaan, ja kuka niitä tuottaa”, Laurén sanoo.

Hän muistuttaa Kiinassa olevan myös suomalaisia yrityksiä, Business Finland ja suurlähetystö, eli toimijoita, jotka tuntevat Kiinaa ja pystyisivät tarvittaessa tarkistamaan taustoja yrityksestä, josta Suomeen ollaan tilaamassa tuotteita.

Hyvänä Laurén pitää sitä, että Suomi liittyi Euroopan yhteiseen hankintarenkaaseen, vaikkakin viime tingassa.

”Käsittääkseni keskitetty hankinta on mennyt hyvin, vaikka tavarat eivät vielä ole tulleetkaan. Isompi ostaja huomioidaan paremmin.”

Kiina ratkaisijana?

Nyt, kun Kiina on ainakin virallisten tietojen mukaan saanut koronatilanteen hallintaan ja epidemia leviää USA:ssa ja Euroopassa, roolit myös tavarantoimituksessa ovat vaihtuneet. Taudin vielä levitessä Kiinassa suojavarusteita vietiin lännestä Kiinaan, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin.

”Kiina on aina ollut länsimaailman tehdas, mutta nyt kysyntä Kiinasta normaalioloissa hankitulle tavaralle on vähentynyt. Kiina kuitenkin haluaa päästä jaloilleen oltuaan kaksi kuukautta kiinni koronaepidemian takia, ja maalla on halu myydä tavaraa, jolle on kysyntää. Nousu riippuu siitä, paljonko Kiina saa myytyä”, Laurén sanoo.

Kiinassa tuli huhtikuun ensimmäisenä päivänä voimaan uusi asetus, jonka myötä Kiinasta ei pitäisi päästä ulos tavaraa, jota ei ole sertifioitu tai luvitettu. Taustalla oli Kiinan huoli Eurooppaan päätyneen sekundan aiheuttamasta mainehaitasta, joka syntyi muun muassa Hollannin nostettua asiasta metelin.

Suomeen tullut tuote-erä saapui siis Kiinan uuden asetuksen jo ollessa voimassa.

”On varmasti Kiinalle perin kiusallista, että epäkurantti erä valtioasiakkaalle on päässyt ulos maasta. Juuri tällaiset tapaukset tuon asetuksen piti estää.”