Suomen on syytä pyrkiä koronaepidemian vastaisissa toimissa viruksen leviämisen lopettamiseen, ei vain sen hidastamiseen, katsoo eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, hallituspuolue keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen.

Tämä tarkoittaisi muun muassa tartuntojen testaamisen voimakasta lisäämistä joidenkin Aasian maiden esimerkin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten mukaisesti. Vehviläisen käsityksen mukaan näin ovat strategiaansa muuttamassa myös Norja ja Saksa.

”Pitäisi pystyä tekemään kaikki mahdollinen, että koronan leviäminen Suomessa loppuu. Siksi kannatan tätä Uudenmaan eristämistäkin ja siksi pitäisin valtavan tärkeänä, että testausta pystyttäisiin tekemään huomattavasti enemmän. Nythän tilanne on, että kahteen viikkoon meillä ei ole lieväoireisia testattu”, Vehviläinen sanoo Uudelle Suomelle.

Suomessa valtion asiantuntijaorganisaatio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on katsonut, että laajamittaisesta testaamisesta ei ole niin suurta hyötyä kuin WHO antaa ymmärtää, eikä lieväoireisille ole Suomessa aivan epidemian alun jälkeen tehty koronatestausta. Hallitus on nyt kuitenkin kertonut, että testausmäärää pyritään selvästi lisäämään. WHO katsoo, että kaikki oireiset pitäisi testata, sairastuneet asettaa tiukkaan eristykseen ja heidän kontaktinsa jäljittää.

”Kaikki, millä pystytään testaamista lisäämään, on erityisen tervetullutta”, Vehviläinen sanoo.

Hän kirjoittaa blogissaan, että laajempi testaaminen olisi olennaista ”realistisen tilannekuvan saamiseksi”. Suomessa koronaviruksen tilannekuva ei ole ollut kohdallaan, Vehviläinen katsoo.

Suomalaispoliitikkojen ja -viranomaisten, etenkin THL:n, viesti oli alkuun, ettei uusi koronavirus ole kausi-influenssaa kummempi tauti, vaan vaarallisuudeltaan jopa vähäisempi. THL arvioi tammikuussa myös, että epidemian syntymisen riski Suomessa on pieni.

Sittemmin etenkin Marinin hallituksen voimakkaat poikkeustoimet ovat viitanneet radikaaliin suunnanmuutokseen riskiarvioissa. Lopullista vertailua koronan ja influenssan vaarallisuuden välillä ei kyetä vielä tekemään, mutta epidemia kyllä tuli Suomeen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on Vehviläisen mukaan kuullut asiantuntijoita koronavirustilanteesta kolmesti tilanteen alettua uhata Suomeakin.

Millainen kuva puheenjohtajalle on syntynyt: muuttuiko THL:n arvio jossain välissä selvästi synkemmäksi? Yllättyikö laitos epidemian käänteistä?

”Tämmöinen kuva kyllä tulee”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen huomauttaa saaneensa itsekin kansalaispalautetta julkaistessaan torstaina Uuden Suomen blogipalvelussa uuden kirjoituksen, jossa vaatii kovia koronatoimia. Kommentaattorit nostivat esiin Vehviläisen kuukauden takaisin kirjoituksen, jonka rauhoitteleva otsikko kuului: ”On suurempi riski sairastua influenssaan kuin koronaan”.

Suomessa koronan aiheuttamaan tautiin sairastumisen riski on pieni, Vehviläinen kirjoitti helmikuun lopussa blogissaan.

”Se kertoo siitä, että minäkin täysin luotin THL:n arvioon, ettei tämä ole sen kummallisempi kuin tavallinen kausi-influenssa. Nyt on sitten tässä viime viikkoina joutunut tulemaan siihen tulokseen, ettei tämä muuten niin ole, kun on seurannut ulkomaista ja kotimaistakin kehitystä”, Vehviläinen sanoo.

”Tilannekuva ei ole ollut riittävän ajoissa hallinnassa.”

Suomen ennusteet positiivisempia kuin maailmalla

Vehviläinen kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka THL:n ennusteet epidemiasta poikkeavat merkittävästi kansainvälisistä riskiarvioista.

Muun muassa Uusi Suomi on kertonut, että THL:n ja suomalaisyliopistojen aiempi ennuste Suomessa sairaalaan joutuvista erosi selvästi WHO:n raportoimista luvuista, mikä THL:n mukaan johtuu tarkastelutavan erosta. THL:n uudistetutkin arviot poikkeavat merkittävästi esimerkiksi brittiläisen Imperial Collegen ennusteluvuista.

”Se on minua hämmästyttänyt”, Vehviläinen sanoo.

Marinin hallituksen esityksessä, joka sulkee ravintoloiden ovet asiakkailta, sen sijaan viitataan lukuihin, jotka vastaavat Imperial Collegen arvioita. Hallituksen esityksen mukaan tartunnan saisi ilman rajoitetoimia epidemian ensiaallon aikana jopa yli 80 prosenttia väestöstä, ja näistä sairastuisi kliinisesti jopa kolmasosa.

”Valtaosa tapauksista on suhteellisen lieviä, mutta noin 15 prosenttia tapauksista on vakavia ja noin 5 prosenttisia kriittisiä. Epidemiologiset tunnusluvut tarkentuvat koko ajan, mutta tartunnantorjunnan toimet on päätettävä ja toteutettava kulloinkin käytettävissä olevan tiedon perusteella”, hallitus perustelee poikkeuksellisia toimiaan.

THL:n skenaarioissa tartuntojen väestökattavuus on ollut 20, 40 ja 60 prosenttia, joskin skenaarioissa on otettu huomioon, että Suomi on jo ryhtynyt rajoitustoimiin. THL:n arvio sairaalahoitoa vaativien koronatapausten osuudesta on ollut selkeästi kansainvälisiä arvioita alhaisempi: alkuperäisessä ennusteessa vain 0,4-1 prosenttia kaikista sairastuneista, sittemmin noin 11 000-15 000 suomalaista epidemian aikana.

”Vieläkin meillä on liian lievä tilannearvio”, Vehviläinen sanoo.

Samaan aikaan kun osa suomalaisista on vaatinut kovempia toimia hallitukselta, ovat toiset pohtineet, oikeuttavatko THL:n maltilliset asiantuntija-arviot niin voimakkaisiin toimiin kuin hallituksen päätös eristää Uusimaa muusta Suomesta.

Onko hallitus joutunut tekemään toimia, joihin ei ole löytynyt THL:n tukea tai joihin THL:n tilannearviot eivät itsessään olisi johtaneet?

”Uskon kyllä, että hallituksella on enemmän kokonaisnäkemystä. THL on terveydenhuoltoviranomainen, ja he ovat tietysti valtavan kovassa paineessa. Mutta hallituksella pitää olla katsontakantaa yhteiskuntaan laajemmalti, ja uskon, että hallitus käyttää laajaa yhteiskuntaharkintaa tässä kohtaa. Uskaltaisin arvioida, että hallitus on tietyllä tavalla rohkeampi menemään eteenpäin näissä toimissa”, Vehviläinen sanoo.

”Itse ajattelen Suomen hallituksen toimista, että kaikki toimet ovat olleet tarpeen.”

Vehviläinen katsoo, että päättäjät tarvitsevat suomalaisen asiantuntijatiedon rinnalla myös laajempaa, kansainvälistä näkemystä.

”Vieri vieressä Espanjasta tulleiden kanssa” – Vehviläinen otti yhteyttä ministereihin

Suomessa on viime päivät puhuttu Helsinki-Vantaan lentoaseman lepsuilusta koronatoimissa, kun tuhannet suomalaismatkaajat palasivat koteihinsa muun väestön joukossa julkisin liikennevälinein. Vehviläinen kuvaa blogissaan, että lentoaseman tilanne on surkea esimerkki tietokatkoksesta, jollaista ei poikkeusoloissa pitäisi tapahtua.

Hän ei halua julistaa yksittäistä tahoa, jonka vastuulle tietokatko kaatuu.

”En osaa sitä sanoa. Olen varma, että hallitus sen keskuudessaan selvittää,” sanoo Vehviläinen, joka ei ole varma marssijärjestyksestä, jonka mukaan kentän järjestelyjen olisi tullut edetä.

Suomalaisviranomaisten on kerrottu yllättyneen ulkomailta Suomeen palaamassa olleiden tai palanneiden suomalaisten määrästä.

”Ilmeisesti kokonaiskäsitystä ei ole ollut riittävän ajoissa”, Vehviläinen sanoo.

”Tämä olisi pitänyt täsmällisemmin kyetä ennakoimaan.”

Finavia vastaa järjestelyistä pyörittämällään kentällä, mutta se olisi tarvinnut selkeämpää ohjeistusta viranomaisilta ja ministeriöiltä, Vehviläinen arvioi.

”Ohjeistukset, jotka liittyvät terveysturvallisuuteen, kuuluvat STM:n alle”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen kertoo havahtuneensa itse lentokentän puutteisiin viikko sitten perjantaina, kun oli lähdössä viimeisillä lennoilla Joensuuhun.

”Kokemus oli samanlainen [kuin monella kentän asiakkaalla], että Espanjasta tulevat ihmiset ja me kotimaan matkustajat olimme vieri vieressä”, hän sanoo.

Vehviläinen kertoo lähestyneensä asian vuoksi viime viikonloppuna myös hallituksen ministereitä, liikenneministeri Timo Harakkaa (sd) ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista (sd). Molemmat vastasivat viestiin, Vehviläinen kertoo yleisellä tasolla.

Finavia ilmoitti uusista toimintatavoista lentokentällä lauantaina 21. maaliskuuta ja hallitus laajensi viranomaistoimia tällä viikolla. Nyt Suomeen ulkomailta palaavia ihmisiä ohjeistetaan selvemmin välttämään julkista liikennettä ja kontaktia ihmisiin sekä vetäytymään kotikaranteeniin. Lisäksi matkustajien kulkureittejä lentoasemalla on eriytetty tartuntariskin minimoimiseksi.

Vehviläisen mukaan poikkeusolot vaativat poikkeuksellisia toimia. Hänen mukaansa esimerkiksi terveydenhuollon sertifikaattien tulisi nyt joustaa, jotta suomalaisten hoidon, erityisesti tehohoidon, resurssit voidaan turvata.

”Myös hengityskoneiden ja sairaalatarvikkeiden, kuten suojaustarpeiden ja -välineiden, osalta tulee kääntää kaikki kivet niiden hankkimiseksi ulkomailta ja kotimaisen tuotannon aloittamiseksi. Sertifikaattivaatimukset ovat terveysteknologian ja -tarvikkeiden osalta tiukat. Näin pitää normaalioloissa ollakin. Poikkeusoloissa asia on mielestäni toisin. Kun elämää suojellaan, sertifikaatti ei voi olla jarruna”, Vehviläinen kirjoittaa blogissaan.