Tämän viikon perjantaina julkaistaan Tilastokeskuksen uusi väestöennuste. Se käynnistää kovan keskustelun, joka jatkuu koko kevään, arvioi Rakennusteollisuus RT:n ­pääekonomisti Sami Pakarinen.

Syntyvyyden lasku jo tiedetään. Se tarkoittaa, että lähihistorian suurin ikäluokka syntyi 2010. Näitä tämän päivän tokaluokkalaisia on yli 60 000, viime vuonna syntyneitä 50 000. Nettomaahanmuutto puolestaan väheni viime vuonna 14 800 henkilöllä.

LUE MYÖS: Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

Muutosten takia edellinen, vuoden 2015 väestöennuste ei pidä enää kutiaan. Ekonomistien mukaan luvut muuttuvat dramaattisesti.

Hämminkiä aiheuttaa se, että Tilastokeskus ei yllättäen julkista tietoja alueellisesta muuttoliikkeestä nyt. Ne tulevat vasta ensi syksynä, jolloin vaalit on pidetty ja hallitus­ohjelma kirjoitettu.

”Koko Suomen luvut jättävät paljon olennaista hämäränpeittoon. Suomi elää keskellä kiivasta kaupungistumista, mutta tietopohja ei pysy perässä”, kirjoittaa Hypon pääekonomisti Juha Brotherus Hypon blogissa.

Brotheruksen mukaan ”kaupungistuva Suomi lentää sumussa”.

”Paremman päätöksenteon pohjalle vaaditaankin tarkkaa ja täsmällistä tilastotietoa”, hän kirjoittaa.

”Alueellisten erojen kärjistymisestä olisi tarvittu faktaa päätösten pohjaksi. Hallitusohjelma joudutaan nyt kirjoittamaan puutteellisin tiedoin”, Pakarinen harmittelee.

Kaupunkitutkija Timo Aron mukaan alueelliset väestöennusteet ovat kaikkein oleellisimpia, koska railo kasvavien ja kutistuvien alueiden välillä on kasvanut rajusti.

”Kun ne puuttuvat, ennusteesta puuttuu ihan kaikki. Kunnat ja muiden toimijat eivät saa faktaa omien päätöstensä pohjaksi”, Aro sanoo.

Pienten ikäluokkien takia työikäisen väestön määrä laskee tulevaisuudessa. Kasvavan eläkeläisjoukon palveluja maksaa silloin entistä pienempi työssä käyvien joukko.

Jo nyt näyttää siltä, että huoltosuhde eli huollettavien määrä suhteessa työikäisiin on 2030-luvulla hälyttävä suurimmassa osassa Suomen kuntia.

Tilanteen paheneminen suurentaa kestävyysvajetta. Uusi arvio tietää harmaita hiuksia tulevalle hallitukselle, koska uusien säästöjen tarve kasvaa.

”[Sdp:n Antti] Rinteen hallitus pääsee sorvaamaan melkoista säätöpakettia, vaikka pääministerikandidaatti nyt lupailee eläkkeiden nostoa ja muita tilannetta pahentavia uudistuksia”, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju viitaten siihen, että sdp on tällä hetkellä suurin puolue kannatusmittauksissa.

LUE MYÖS: Yle: Kokoomus kirii sdp:tä, keskusta tippuu kyydistä – Epävarmoja äänestäjiä on nyt poikkeuksellisen paljon

”Myös työllisyysasteen nostossa tulee kiire. Se pitää saada 80 prosenttiin entistä nopeammin”, Kangasharju sanoo.

Pakarisen mukaan päättäjät joutuvat ottamaan kantaa myös alueellisten erojen ja sukupolvien välisten ristiriitojen kärjistymiseen. Eläkejärjestelmä joutuu paineisiin, vaikka sen kestokykyä on uudistuksilla parannettu.