Hallituksen pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä turpeen veronkorotuksilla on osoittautunut mahalaskuksi sekä kotimaisen energiantuotannon että päästötavoitteiden kannalta.

Ilmastotuholaiseksi turpeen tavoin katsotun kivihiilen kulutus räjähti Suomessa tämän vuoden tammi-syyskuussa. Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus kasvoi alkuvuonna 47 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

–Se kuulostaa järkyttävältä, kommentoi Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen Uudelle Suomelle.

–Tilastot ei kun kauhistuu koko ajan.

Käänteen syy on turpeen veronkorotus, sen sivuvaikutukset sekä kivihiilen maailmanmarkkinahinnan lasku.

Hallitus päätti vuonna 2011, että polttoturpeen vero nousee vuoden 2013 alussa kolme euroa megawattitunnilta. Vero nousi tammikuussa 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Korotuksella tavoiteltiin ”puun käytön lisäämistä ja samalla hiilidioksidipäästöjen vähentämistä”.

EU-säädökset, jotka edellyttävät energiamuotojen tasapuolista kohtelua, kuitenkin vaikuttivat siten, että turpeen veronkorotus poisti tuotantotukea biohakkeelta eli puulta.

–Kun turpeen verorasitusta lisättiin, niin samalla puuenergian tuotantotukea tuli leikata. Näillä päätöksillä tuhottiin kotimaisten tuotteiden kilpailukyky sähköntuotannossa kokonaan, Piirainen tiivistää.

–Tämä on ihan nykyisen hallituksen päätös. Vihreät ovat yrittäneet ajaa alas turvetta Suomessa, ja vihreät saivat turpeen haittaveron korotuksen aikaiseksi.

Soppa valmistui lopullisesti, kun Yhdysvaltojen tarve ostaa kivihiiltä ulkomailta hiipui liuskekaasun ansiosta. Tämä laski kivihiilen markkinahintaa merkittävästi. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo Uudelle Suomelle, että kivihiilen markkinahinnan lasku on kaikkein merkittävin syy turpeen ja puuhakkeen kilpailukyvyn laskuun.

–Mutta turpeen verotukseen ja sitä kautta puuhakkeen käyttökustannuksiin Suomikin voisi vaikuttaa, Naukkarinen sanoo.

Nyt tilanne on se, että kivihiiltä tuodaan valtoimenaan Suomeen.

–Eihän tämä olisi vihreidenkään politiikkaa, Koneyrittäjien Piirainen toteaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö onkin pitänyt kivihiilikehitystä ”epäterveenä”. Hän on toivonut, että turpeenpoltosta päästäisiin asteittain eroon, mutta ei kivihiileen siirtymällä.

–Asia on ratkaistava pikaisesti. Parhaita ratkaisuja ovat kansallisesti kivihiilen erillinen veronkorotus, joka parantaisi puhtaampien energiamuotojen asemaa ja auttaisi kivihiilen käytön lopettamisessa vuoteen 2025 mennessä, Niinistö kirjoitti Facebookissa lokakuussa.

Vihreät on vastustanut turpeen energiakäyttöä päästöjen vuoksi perustellen asiaa myös sillä, että kansainvälinen sääntely estää alan kannattavuuden lähitulevaisuudessa. Uusi Suomi ei ole maanantaina tavoittanut puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistöä kommentoimaan aihetta.

Vihreä kansanedustaja Johanna Karimäki puolestaan vaatii turpeen verotuksen ja metsähakkeen tuotantotuen välisen kytköksen purkamista Uuden Suomen haastattelussa.

–Vaikka EU-säädökset vaativat energiamuotojen tasapuolista kohtelua, ei ole mitään järkevää syytä siihen, että metsähakkeen tuki on sidottu juuri turpeen verotukseen, Karimäki esittää.

Koneyrittäjien kritiikkiin Karimäki vastaa toteamalla, että kivihiilin kulutuksen lisääntyminen on ikävä asia ja monen tekijän summa. Lue lisää tästä jutusta.

Koneyrittäjien Piirainen vaatii turpeen verokohtelun palauttamista aiemmalle tasolle. Samalla voitaisiin palauttaa biohakkeen tuotantotuki. Asia on merkittävä Koneyrittäjille, sillä alan yritykset ovat investoineet suuria summia biopolttolaitoksiin sekä biohakkeeseen.

–Ainakin tulevat turpeen verotuksen lisäkorotukset, joista on päätetty, tulisi laittaa jäihin, tukee Juha Naukkarinen.

Turpeesta on kiistelty pitkään. Turpeen vastustajat korostavat energiamuodon haitallisia ympäristövaikutuksia, kannattajat ja tuottajat puolestaan turpeen kotimaisuutta ja työllistävää vaikutusta.