Suomessa pitäisi aktiivisesti miettiä vaihtoehtoja sairauslomille, sanoo Työterveyslaitoksen palvelukeskusjohtaja, LT Kari-Pekka Martimo.

Hänen mukaansa riskinä suomalaisessa sairauslomakäytännössä on se, että työntekijä jää pitkäksi aikaa sairauslomalle ja paluu töihin vaikeutuu.

– Ruotsissa sairausloma ymmärretään paljon dynaamisemmin kuin Suomessa.

Ruotsissa työkyvyttömyyden aikainen etuisuus maksetaan ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta samoilla kriteereillä kuin Suomessa: henkilö ei kykene tekemään työpaikassaan nykyistä työtään. Tämän jälkeen työntekijälle maksetaan korvausta työkyvyttömyydestä, jos työnantajalta ei löydy muuta työtä, jota työntekijä pystyisi tekemään sairaudestaan huolimatta.

Kun työkyvyttömyyttä on kestänyt kuusi kuukautta, katsotaan, löytyisikö työntekijälle vapailta markkinoilta sopivia töitä.

– Ruotsissa sairauslomat vähenivät tämän mallin käyttöön ottamisen jälkeen noin yhdeksästä prosentista alle neljän. Sairauslomia on siis vähemmän kuin Suomessa.

Jos henkilö ei kuitenkaan saa töitä, hän siirtyy työkyvyttömyyskorvauksen saajasta työttömyysetuuksien piiriin.

– Etuuksista toisiin etuuksiin siirtyminen on Ruotsin mallin huono puoli.

Hollannissa lääkäri ei kirjoita sairauslomaa

Hollannissa hoitavat lääkärit eivät nykyisin kirjoita sairauslomatodistuksia. Lääkärit kokivat aiemmin hoitavan lääkärin ja etuisuuksien portinvartijan rooleissa toimimisen eettisesti ristiriitaiseksi.

– Työntekijä kyllä keskustelee lääkärin kanssa mahdollisuudesta jäädä pois töistä sairauden vuoksi, mutta työntekijä itse ilmoittaa sairaudestaan työnantajalle. Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä työntekijän mahdollisuuksia palata työhön.

Hollannissa sairauslomaa voi saada enintään kaksi vuotta, ja työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa tältä ajalta. Työnantajalla on kannustin muokata työtä työntekijälle sopivaksi, koska taloudellinen vastuu on merkittävä.

Martimon mukaan pitkäaikainen työkyvyttömyys on vähentynyt Hollannissa tämän mallin ansiosta. Heikkoja puolia silti löytyy.

– Henkilön voi olla vaikea saada työpaikkaa, jos hänellä on pysyvä työkyvyttömyyden alenema tai työkyvyttömyyden riski. Työnantajat pelkäävät, että työntekijä joutuu jäämään pitkälle sairauslomalle.

Viiden päivän omailmoitus-
käytäntö säästää

Työntekijät eivät osaa vielä riittävästi hyödyntää mahdollisuutta olla viisi päivää sairauslomalla omalla ilmoituksella. Näin kertoo ylilääkäri Kirsti Hupli Etelä-Karjalan Työkunto Oy:sta.

– Esimerkiksi Eksotella ja Lappeenrannan kaupungilla on ollut tällainen käytäntö vuoden 2014 alusta. Ainakaan Etelä-Karjalassa mahdollisuutta ei vielä hyödynnetä kovin yleisesti.

Hänen mukaansa työterveyshuollon kustannuksia voidaan säästää viiden päivän omailmoituskäytännöllä, koska käynnit akuuttivastaanotolla vähenevät. Työterveyshuolto voi suunnata voima­varojaan pitkään työkyvyttöminä olleiden työntekijöiden työkyvyn hallintaan, kun aikaa ei kulu itsestään paranevien sairauksien todistamiseen.

– Työntekijät käyttävät tätä mahdollisuutta harvoin väärin. Suurin osa niistä, jotka tekevät ilmoituksen lyhyistä sairauspoissaoloista, sairastaa akuuttia infektiota tai kärsii migreenistä. Työntekijä hakeutuu hoitoon, jos sairastuu vakavammin.

Huplin mielestä viiden päivän ilmoitusmallia voitaisiin käyttää työpaikoilla nykyistä laajemmin. Työnantajan pitäisi tiedottaa tehokkaasti käytännöstä työntekijöille ja puuttua toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin, mutta käyttää varhaisen tuen ja välittämisen mallin keinoja, jos lyhyet sairauspoissaolot toistuvat.

Kirjoittanut:Ulla Toikkanen 

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 40/15.

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje