Kansanedustaja Hanna Mäntylä (ps.) ryöpyttää muodikkaasti suomalaista alkoholipolitiikkaa perusteellisessa blogikirjoituksessaan Puheenvuorossa.

Mäntylän mielestä suomalaista alkoholikeskustelua ja -politiikkaa riivaa tolkuton asennevamma.

– Meille uskotellaan jo lapsesta lähtien, että olemme juoppo kansa, joka ei osaa käyttää alkoholia sivistyneesti. Millaista asennekasvatusta on esimerkiksi se, että huoltoasemilla ja kaupoissa vedetään klo 21 verhot tai kalterit alkoholihyllyjen eteen ja jo näin luodaan mielikuva jostain salatusta pahuudesta, joka pitää piilottaa? Mäntylä nostaa esiin konkreettisen esimerkin.

Mäntylä esitteli äskettäin puolueensa alkoholiohjelman, jossa vaaditaan muun muassa alkoholiveron laskua sekä viinien ja vahvojen oluiden tuomista päivittäistavarakauppoihin. Mäntylä asettaa blogitekstissään osittain kyseenalaiseksi viranomaisten alkoholipolitiikan ohjenuoran eli sen, että veronalennukset ja alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattavat alkoholinkulutusta ja siihen liittyviä kansanterveydellisiä haittoja.

Mäntylä perustelee epäluuloaan Helsingin yliopistossa tehdyllä tutkimuksella, joka käsittelee vuoden 2004 alkoholin hinnanalennuksen vaikutuksia. ”Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että alkoholin hinnanalennus voi johtaa huomattavaan kasvuun alkoholiin liittyvässä kuolleisuudessa ja sairastavuudessa. Suuret väestöryhmittäiset erot ovat kuitenkin todennäköisiä. Erityisesti huono-osaiset, kuten pitkäaikaistyöttömät, ovat erityisen herkkiä hintojen laskulle, mitä taas nuoremmat sukupolvet ja varsinkaan työssäkäyvät eivät sen sijaan näytä olevan”, kuuluu Mäntylän siteeraama tutkimuksen loppupäätelmä.

– Viinaverolla on siis vaikutuksensa suuntaan tai toiseen, mutta vain siellä, missä viina vie usein elämää jo valmiiksi. Tutkimus todistaa, ettei kohtuukäyttäjistä tulekaan automaattisesti alkoholisteja. Tämä on tietysti hyvin loogista, Mäntylä kirjoittaa blogissaan.

Lisäksi Mäntylä suomii muun muassa alkoholitilastointia, joka ei hänen mukaansa anna oikeaa kuvaa suomalaisten juomisesta.

Tilastot osoittavat, että vuoden 2004 jälkeen kiristetyn ankaran alkoholiverotuksen aikana alkoholin kulutus on laskenut – siis tilastoitu kulutus. Kansanhuviksi muodostunutta Tallinnan-tuontia ei kuitenkaan tilastoida, joten etenkin Virosta tuodun ulkomaisen alkoholin määrä huomioidaan tilastoissa vain arviona.

– Ja tällaiseen arvuuteltuun ”faktaan” perustamme alkoholipolitiikan? Mäntylä kysyy.