Bottien määrä ja vaikutus kevään eduskunta- ja eurovaaleihin jäi pieneksi sosiaalisen median palvelu Twitterissä, kertoo Aalto-yliopiston Elebot-hankkeen loppuraportti.

”Tutkijat löysivät ennen eduskunta- ja europarlamenttivaaleja Twitterissä julkaistuista sisällöistä automatisoitua vaalivaikuttamista”, yliopiston tiedotteessa todetaan.

Automatisoitu toiminta ei kuitenkaan ollut ”varteenotettavaa tai suuresti vaikuttavaa”, raportissa sanotaan.

LUE MYÖS: Data-analyysi: Jussi Halla-ahon tviitti synnytti raivon – 16-vuotias Atte Ahokas ampaisi ilmastotähdeksi

Botit tuottavat sisältöä automatisoidusti ja ovat yksi informaatiovaikuttamisen keino.

”Suomen Twitterissä toimineiden tutkimusmenetelmillämme havaittujen bottien tviitit eivät levinneet erityisen laajalle, sillä ne eivät saaneet merkittävää huomiota tavallisilta käyttäjiltä”, raportissa todetaan.

Uusi Suomi kertoi huhtikuussa, että laajamittaista bottitoimintaa ei analytiikkayhtiö iloom.io:n analyysissa tullut ilmi.

”Kun dataa on purettu paljon ja vertailtu sitä jo pidemmän aikaa, niin on ilmeistä, että on tahoja, jotka tekevät koneellista vaikuttamisviestintää jonkun verran”, iloom.io:n analytiikkapäällikkö Janne Korpi arvioi tuolloin.

”Kyse ei suinkaan ole yhdestä tahosta, vaan arvioin, että on muutamia tahoja, jotka sitä harrastaa. Korostan, ettei ole mitään merkkejä siitä, että se olisi ulkomailta tulevaa vaikuttamista, vaan ihan puhtaasti puolueiden lähellä olevat tahot, jotka yrittävät puskea viestiä ulos kaikkia keinoja käyttäen”, Korpi lisäsi.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan eduskuntavaalien alla vain puoli prosenttia tavallisten käyttäjien eteenpäin jakamista tviiteistä oli bottien ja 0,7 prosenttia niin sanottujen pysäytettyjen tilien tekemiä. Pysäytetyillä tileillä tarkoitetaan Twitterin yleensä spämmin tai muun turvallisuusriskin vuoksi poistamia tai jäädyttämiä tilejä. EU-vaalien alla vastaavat osuudet olivat alle puolen prosentin luokkaa.

LUE MYÖS: Digiguru: Meneillään on valtava ihmiskunnan ”käytöksen muokkaus” – Sosiaalisen median muututtava radikaalisti

Aalto-yliopiston mukaan tutkijat käyttivät samanlaisia mittareita kuin mitä on käytetty muun muassa Yhdysvaltojen vaaleihin liittyvissä vaalibottitutkimuksissa. Ero Suomen ja Yhdysvaltojen välillä on suuri: Yhdysvalloissa peräti 35 prosenttia bottien tekemistä tviiteistä sai ainakin yhden uudelleentviittauksen.

Hankkeen eduskuntavaaliaineistossa oli 88 668 yksilöityä käyttäjää, jotka julkaisivat yhteensä yli 1,3 miljoonaa tviittiä. Europarlamenttivaaleihin liittyen suomenkielisiä tviittejä löytyi noin 490 000, ja niitä julkaisi yhteensä 46 000 käyttäjää.

Eduskuntavaalien alla vaaleista tai vaaliteemoista tviitanneista käyttäjistä 5,5 prosenttia oli tutkimuksen mukaan botteja. EU-vaaleissa osuus oli 2,8 prosenttia. Tutkijat kuitenkin toteavat, että kaikkia botteja ei välttämättä kyetty tunnistamaan ja toisaalta myös tavallinen, botiksi luokittelematon käyttäjä voi pyrkiä automatisoidun tilin tavoin vaikuttamaan julkiseen keskusteluun.

LUE MYÖS: Salakuunteleeko Facebook puheitasi? – Insinööri paljasti, mistä ”sattumat” johtuvat