Syyskuun alussa voimaan tullut autoverotuksen uudistus ajaa tällä hetkellä Suomea taaksepäin tavoitteissa vähentää liikenteen päästöjä ja uudistaa autokantaa. Käytettyjä autoja tuodaan Suomeen ennätystahtia, ja ilmiötä selitti Ylen aamutelevisiossa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Käytettyjen autojen maahantuonti on tänä vuonna ennätyslukemissa ja niiden tuonnin kasvu suhteellisesti ”hurjasti korkeammalla tasolla kuin uusien autojen myynnin [kasvu] kotimaassa”. Autokauppaa piristäneen talouskasvun lisäksi syynä on muun muassa Ruotsin tilanne.

”Kruunu on suhteellisesti heikko ja Ruotsissa on tehty neljä vuotta peräkkäin uusien autojen myyntiennätys, jolloin siellä on ylitarjontaa käytetyistä autoista”, Kallio sanoo.

Näitä ruotsalaisten vanhoja autoja suomalaiset nyt hakevat lahden toiselle puolelle. Kallion mukaan kyse on usein vanhoista, suuripäästöisistä autoista, ja kaksi kolmasosaa on diesel-autoja. Niillä tullaan lisäksi ajamaan pidempään kuin keskimäärin suomalaisautoilla, Kallio sanoo, jolloin päästövaikutus on pitkäkestoinen.

Pieniä ja vähäpäästöisiä autoja suosiva EU:n uusi wltp-päästömittaustapa saattaa Kallion mukaan ohjata kuluttajia hakemaan käytettyjä autoja ulkomailta silloin, kun kuluttaja etsii isompaa autoa. Käytettynä maahantuotuja autoja verotetaan edullisemman vanhan mittaustavan mukaisesti, joten suuremmat autot kannattaa hakea käytettynä ulkomailta.

”Tämä ei nyt ihan ole se vuoden 2030 päästötavoitteiden kannalta oikea tie, jota haluamme kulkea”, Kallio sanoi Ylellä.

”Suomi ei ehkä voi olla ruotsalaisten ja saksalaisten vanhojen diesel-autojen pysäytyspaikka.”

Uuteen päästömittaustapaan sopeutetun autoverouudistuksen piti olla veroneutraali, mutta osa autoista on kallistunut reippaasti. Autokauppaa tekevä Kesko on kertonut, että wltp-uudistuksen myötä perinteiset noin 40 000 euroa maksavat perheautot kallistuivat kerralla 1000−2000 euroa juuri autoveron takia. Kuitenkin hallitusohjelmassa ja eduskunnassa on linjattu, että autoveroa ennemmin lasketaan kuin nostetaan.

Tutkimus siitä, oliko uudistus todella veroneutraali, on viipynyt. Kallion mukaan tilanne ei ole autoalan kannalta miellyttävä, mutta tärkeintä on, että asia tutkitaan. Hän korosti, että verouudistuksissa ei koskaan voida taata, että joku ei kärsisi.

”Jotkut voittavat ja jotkut häviävät, se on luonnollista ja pelin henki tässäkin muutoksessa”, hän sanoo.

”Nyt täytyy katsoa, että [uudistus] keskimäärin asettuisi neutraaliksi ja olisi siten hallitusohjelman tavoitteiden mukainen.”

Autontuojat ei ole täysin tyytyväinen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) väläyttämään ratkaisuun, että vain vähäpäästöiset autot vapautettaisiin autoverosta 2020-luvulla. Tämä uudistaisi autokantaa, mutta painopisteen siirtäminen enemmän saastuttavien autojen verottamiseen saattaisi myös johtaa juuri näiden autojen käytettynä maahantuomisen lisääntymiseen.

”Pitäisi löytyä rohkeus poistaa autovero kaikista päästöluokista, jotta autokanta uudistuisi”, Kallio esittää tutun, autokaupalle edullisen vaatimuksen.

Uuteen Euroopan laajuiseen päästömittaustapaan mentiin jahkailun jälkeen niin ”kovalla höökällä”, että kaikkia automalleja ei alkuvaiheessa ole ollut edes tilattavissa. Kallion mukaan tilanne korjaantuu pian.

Hänen mukaansa autoteollisuuskaan ei loppuvaiheessa ollut tyytyväinen vanhaan mittaustapaan, koska autoteollisuutta syytettiin tulosten vääristelystä.

Tero Kallio kertoi aiemmin Helsingin Sanomissa, että käytettyjen autojen tuonnin aiempi vuosiennätys, 32 000 autoa, rikkoutui tänä vuonna jo lokakuun lopulla. Käytettyjä autoja saatetaan tuoda vuoden aikana jopa 40 000 kappaletta, kun uusia henkilöautoja taas rekisteröidään noin 120 000 tänä vuonna.

Käytettyjen autojen osuuden lisääntyminen ikäännyttää Suomen autokantaa entisestään. Tavoite on päinvastainen. Syy tähän on yksinkertainen: Kallion mukaan uusien autojen keskipäästö on Suomessa noin 118 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, kun maahantuotujen käytettyjen autojen keskipäästö on noin 180 grammaa kilometrillä.