Vantaan kaupungin maahanmuuttajien terveydenhoitaja Hannele Rauha uskoo, että Suomessa syntyviä tyttöjä joutuu yhä ympärileikkauksen eli sukupuolielinten silpomisen uhriksi. Virallista näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole.

–Olen kuullut, että Suomestakin on viety tyttöjä ulkomaille ympärileikattavaksi, maahanmuuttajien parissa vuosikymmeniä työskennellyt Rauha sanoo Uudelle Suomelle.

Joissakin Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maissa harjoitettava tyttöjen ympärileikkaus katsotaan Suomessa kaikissa muodoissaan väkivaltarikokseksi. Ympärileikkauksista ei kuitenkaan ole annettu tuomioita eikä tapauksia ole myöskään poliisin rikostutkinnassa.

Muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on viety ulkomaille silvottavaksi, minkä vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt selvittämään ja ehkäisemään ympärileikkauksia Suomessa. Varsinaista näyttöä uhkakuvien todenperäisyydestä ei ministeriön mukaan kuitenkaan ole.

Kenttätyötä tekevän Hannele Rauhan mielestä ei voida olettaa, että Suomi olisi poikkeus.

–Meidän viranomaisten tietoon ei ole tullut tietoa. Epäilyksiä on ollut ja niihin on puututtu heti. Yksikään niistä ei ole kuitenkaan johtanut rikostutkintaan. On ollut väärinkäsityksiä ja uhkia, Rauha kertoo.

Rauhan mukaan synnytyssaleissa on törmätty ympärileikattuihin, Suomessa syntyneisiin naisiin.

–Jos papereista näkee, että synnyttäjä on itse syntynyt Suomessa ja huomataan, että hänet on ympärileikattu, voi vain ihmetellä, että missä välissä se on tapahtunut, Rauha sanoo.

Moni kätilö ei Rauhan mukaan edes tiedä, että ympärileikkaus on Suomessa rikos. Tämä siitä huolimatta, että ministeriö on toimintaohjelmallaan pyrkinyt levittämään tietoa asiasta.

Helsingin Naistenklinikan synnytyslääkärin Erja Halmesmäen mukaan ympärileikattuja naisia kohtaa Suomessa yhä harvemmin. Hän ei vahvista Hannele Rauhan havaintoa.

–Suomessa syntyneet tytöt ovat yleensä säästyneet ympärileikkauksilta. En ole törmännyt tällaiseen, Halmesmäki sanoo.

Halmesmäen mielestä lääkärin ei ole aiheellista viedä asiaa eteenpäin ilman potilaan toivomusta, jos huomataan, että nainen on ympärileikattu.

–Jos nainen haluaa alkaa hakea oikeutta tällaisesta asiasta, joka hänelle on tehty ehkä vuosia sitten, se kyllä meille sopii, mutta emme ala hänen puolestaan riitelemään asiasta, Halmesmäki sanoo.

–Ei ole todellakaan sopivaa tai asiallista käytöstä alkaa synnytystilanteessa kysellä naiselta, että mitä sinulle on tehty.

Sisäministeriön ympärileikkauksia vastustavalla KokoNainen-hankkeella on Rauhalan mielestä ollut iso merkitys tiedon levittämisessä.

–Se on vaikuttanut asenteisiin. Pääpaino on ollut ruohonjuuritasolla ja tieto asiasta on levinnyt, Rauha sanoo.

Hänen mukaansa kaikista äärimuotoisin ja julmin ympärileikkaustyyppi on selvästi vähentynyt.

–Suomesta kotimaassaan käyvät ihmiset kertovat siellä, mitä täällä ajatellaan ympärileikkauksista, joten tieto leviää, Rauha kertoo.

Rauha arvioi, että Suomessa asuvien maahanmuuttajien asenteet tyttöjen ympärileikkauksia kohtaan ovat muuttuneet selvästi viimeisen 20 vuoden aikana.

–Silloin ajateltiin, että totta kai se pitää tehdä. Se on ainoa keino päästä naimisiin, Rauha kertoo.

Rauhan mukaan esimerkiksi suuri osa Suomessa asuvista somaleista ajattelee nykyisin, että ympärileikkausta ei missään nimessä pidä tehdä. Jotkut kannattavat edelleen lievimpiä ympärileikkauksia.

–Joillekin se voi olla pelkkä pisto. Toisilta otetaan klitoris pois, Rauha sanoo.

Rauha toivoo, että kouluterveydenhoitajat keskustelisivat vanhempien kanssa ympärileikkauksista.

–Tärkeää olisi tietää, onko somalivanhemmat ympärileikattu ja miten he suhtautuvat asiaan, Rauha kertoo.

Pahimmassa tapauksessa ympärileikkaukseen voi kuolla.

–Suurimmalle osalle ei tule hirveitä haittoja, mutta joillain asiakkaillani on ollut ongelmia virtsaamisen kanssa. Rakon paikka ja anatomia muuttuvat kun ne suljetaan ja silvotaan, Rauha kertoo.

–Ääritapauksissa ympärileikkaus voi aiheuttaa kuoleman. Kun suljetaan, tulee infektioriski. Entä jos kuukautiset eivät tulekaan ulos? Rauha sanoo.

Lisäksi ympärileikkaus vaikuttaa seksuaalisuuteen.

–Jos otetaan klitoris pois, se vaikuttaa aika paljon naisen mielihaluun. Ensimmäinen seksisuhde on äärimmäisen pelottava, kun paikat pitää uudelleen avata. Synnytykset ovat vaikeita, Rauha sanoo.

Miten ympärileikatut naiset puhuvat asiasta?

–He yleensä toteavat, että tiedetään sen olevan kiellettyä, mutta heille se kuuluu kulttuuriin, eikä ole ollut vaihtoehtoa, Rauha vastaa.

–Naiset usein sanovat, että eivät missään nimessä hyväksy ja tekevät paljon työtä sitä vastaan. Asenne on muuttunut valtavasti, hän lisää.

Jotkut kertovat ympärileikkausten kuuluvan uskontoon. Varsinaisesti näin ei ole, sillä silpominen on islamin uskoa vanhempi perinne.

–Olemme ottaneet yhteyttä moskeijoihin. He ovat kertoneet vastustavansa ympärileikkauksia. Se ei kuulu uskontoon, Rauha kertoo.

Hän korostaa, että ongelma on maailmanlaajuinen, eikä ympärileikkauksia pidä yhdistää pelkästään somaleihin.