Kirjailija Sofi Oksasen mielestä ilman avointa keskustelua Suomen on mahdotonta selvittää suhdettaan suomettumiseen. Valheelliseen menneisyyteen tukeutuva kansa on aina heikoilla identiteettinsä kanssa, Oksanen kirjoittaa Uuden Suomen lukijoille. Oksanen oli tiistaina Uuden Suomen kirjailijavieraana.

Oksasen mukaan Suomen Venäjä-trauma on aikamoinen. Vaikka Suomessa ollaan matkalla kohti parempaa kulttuuria, keskustelua on hankala käydä niin kauan kuin Suomessa on vaikutusvaltaisilla paikoilla suomettumisen psykologian ja ajattelutavan kritiikittä omaksuneita henkilöitä.

– Suomi on maa, joka ei kyennyt julkaisemaan Vankileirien saaristoa eikä esittämään aikoinaan Ivan Denisovitsin päivää – samaan aikaan näillä teoksilla muualla Euroopassa ei vastaavia ongelmia ollut. Tämä suomettumisen historia näkyy yhä tässä päivässä, mutta tilanne on toki muuttunut positiiviseen suuntaan, jos vertaa menneisiin vuosikymmeniin, Oksanen kirjoittaa.

Virossa lähimenneisyyden tutkimus on Oksasen mukaan hyvin aktiivista, ja uutta materiaalia tulee päivänvaloon jatkuvalla syötöllä. Oksanen ihmettelee sitä, että suomalainen media on kiinnostunut vain suomalaisten kirjoittamasta historiankirjoituksesta.

- Miksi suomalaiset kustantajat eivät ole kiinnostuneita julkaisemaan Suomessa tuntemattomien virolaisten tutkijoiden kirjoja. Joidenkin suomalaisille suhteellisen tuttujen virolaisten kirjoja on julkaistu, kuten Mart Laarin, joka on käsitellyt virolaista vastarintaa, Oksanen kirjoittaa.

Uuden Suomen videohaastattelussa Oksanen sanoo, ettei suomalaisten käsityksiä Virosta kannata yleistää, mutta osa suomalaisten Viro-tiedosta on kuin Kremlin oppikirjoista, vaikka elämme jo vuotta 2008.