EU:n rikkidirektiivi maksaa alustavien arvioiden mukaan vähintään 400 miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio osallistuu direktiivin kustannusten peittämiseen.

Rikkidirektiivi koskee Itämeren laivaliikenteen päästöjä ja laivojen polttoainetta. Jatkossa laivojen tulee käyttää vähemmän rikkipäästöjä aiheuttavaa polttoainetta tai puhdistaa pakokaasut liioista päästöistä.

Vientiteollisuus pelkää laivakuljetusten hintojen nousua ja sen vaikutuksia liiketoimintaan.

- On ihan päi­vän­sel­vä asia, et­tä sen mak­sa­vat suo­ma­lai­set vii­me kä­des­sä. Jo­ko niin, et­tä se kus­tan­nus­kom­pen­saa­tio hoi­de­taan jol­lain ta­voin, tai sit­ten meil­tä hii­puu ta­lous­kas­vu, ve­ro­tuo­tot ja työ­pai­kat, Metsäteollisuuden Timo Jaatinen sanoi HS:n mukaan eilen tiedotustilaisuudessa.

Suomi oli aktiivinen direktiivin luomisessa 2000-luvulla, mutta 2010-luvulla mielipide kääntyi päinvastaiseksi, kun oli jo direktiivin kannalta liian myöhäistä.

Euroopan parlamentissa direktiivin esitteli vihreiden meppi Satu Hassi. Kokoomuksen Petri Sarvamaa on esittänyt direktiivin ottamista uuteen käsittelyyn.

Itämerellä rikkidirektiivi astuu voimaan vuonna 2015, kun esimerkiksi Välimeren kauppalaivastoilla on aikaa vuoteen 2020 asti.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies kertoo Helsingin Sanomille, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan direktiivin hintaa Suomelle. Arvio on tällä hetkellä 400-600 miljoonaa euroa.

Häkämies ehdottaa HS:ssa laivojen väylämaksuista luopumista, mikä vähentäisi valtion tuloja noin 80 miljoonalla eurolla. Samalla Häkämies olisi valmis tarkastelemaan diesel-veroa niin, että myös kumipyöräliikenne saisi tukea.