Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa huolestuttavasti. Samaan kun suurimmalla osalla suomalaisista elämänlaatu paranee, menee kaikkein köyhimmillä entistä huonommin, kertoi eilen julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten hyvinvointi 2010 -raportti.

Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat 18–25 -vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret ja 80 vuotta täyttäneet vanhukset – ryhmään kuuluu 29 prosenttia suomalaisista. Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan tarpeessa sekä mielipiteissä sosiaali- ja terveyspalveluista.

THL:n ylijohtaja Marja Vaarama havainnollistaa Suomen kahtiajakautumisen simppelisti Helsingin Sanomien paperiversiossa.

–On ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet suomalaista köyhää, Vaarama toteaa HS:lle.

Mainittujen riskiryhmien lisäksi Suomessa kituvat lapsiperheet. Lapsia elää nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella saman verran kuin 1970-luvun alkupuolella.

Lapsiperheitten köyhyys on Suomessa jopa korkeampaa kuin EU:ssa, sanoo Marja Vaarama Helsingin Sanomille.

Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus.

Toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa olevissa kotitalouksissa. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet.

Toimeentulotukea saavista kotitalouksista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista; osuus on kasvanut 2000-luvulla.