Käsitys Suomesta on Venäjällä viime aikoina muuttunut, eikä välttämättä hyvään suuntaan, myöntää Venäläisen uutistoimisto Itar-Tassin Euroopan toimituksen johtaja Gennadi Kulbitski Uuden Suomen haastattelussa.

- Rehellisesti sanottuna Suomi-kuva on Venäjällä tällä hetkellä sekava, Suomalais-venäläisessä mediakonferenssissa Helsingissä maanantaina vieraillut Kulbitski toteaa.

Kulbitskin mukaan perinteisesti myönteisen Suomi-kuvan sekaannukseen on yksi selkeä syykin.

- On tiettyjä suomalaisia henkilöitä, jotka lievästi sanottuna eivät ole käyttäytyneet hyvin, Kulbitski sanoo viitaten suomalaisdosentti Johan Bäckmaniin.

Bäckmanin lausunnot muun muassa Suomessa asuvan venäläisnaisen lasten huostaanotosta levisivät syksyllä laajasti venäläismediassa. Kulbitski ihmettelee etenkin sitä, että Bäckman on itse myöntänyt Ylen haastattelussa puhuvansa venäläismedialle tarkoituksella liioitellen.

- Se kertoo siitä, että hän ei pidä venäläistä mediaa yhteistyökykyisenä kumppanina, jolle voi antaa oikean ja objektiivisen kuvan asioista. Tämän seurauksena venäläiseen mediaan on päätynyt kammottavia tarinoita esimerkiksi siitä, että venäläisnainen lapsineen olisi heitetty vankilaan, Kulbitski sanoo.

Kulbitskin mukaan Bäckmanin puheiden vuoksi vääristynyt kuva on tällä hetkellä suurin ongelma Suomi-kuvan kannalta, koska se on jo noussut valtioiden välisten suhteiden tasolle. Hänen mielestään median pitäisikin julkaista vain tarkistettua tietoa. Jos tietoa ei voi tarkistaa, se on parempi jättää julkaisematta.

- Se on linjani Suomea ja mitä tahansa maata koskevassa uutisoinnissa, Kulbitski toteaa.

Ratkaisuna tilanteeseen Suomen ja Venäjän välille tarvittaisiin Kulbitskin mielestä samanlaista yhteistyötä kuin Venäjän ja Saksan välillä. Saksan ja Venäjän välillä on toiminut vuodesta 2001 ”Pietarilainen dialogi” -niminen keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on parantaa ymmärrystä kummastakin yhteiskunnasta ja pitää yllä hyviä suhteita maiden välillä.

Helsingissä maanantaina ja tiistaina järjestettävässä suomalais-venäläisessä Särkyneet peilit -mediakonferensissa käsitellään muun muassa Suomi-kuvaa venäläismediassa ja toisaalta Venäjä-kuvaa suomalaisessa mediassa sekä maiden välisiä suhteita. Konferenssin järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi, Suomen journalistiliitto, Yle, Uusi Suomi ja Itar-Tass.

Pietarilaisia ei hetkauta

Pietarin journalistiliiton edustaja Ljudmila Fomitševa sen sijaan suhtautuu uutisointiin lapsiasioista maltillisemmin. Mediaseminaarissa niin ikään vierailleen Fomitševan mukaan Pietarissa Suomi tunnetaan hyvin, ja kuva on edelleen myöteinen. VIimeaikainen huostaanottouutisointi ei ole sitä Fomitševan mukaan heikentänyt.

- Meillä on Suomesta paljon tietoa. Olemme paljon tekemisissä Suomen ja suomalaisten kanssa. Yksittäistapaukset eivät vaikuta pietarilaisten käsitykseen, Fomitševa sanoo Uudelle Suomelle.

Sen sijaan Suomea pidetään Fomitševan mukaan Pietarissa esimerkkinä ja mallimaana monessa asiassa katujen hiekoittamisesta ekologisuuteen ja laivanrakennukseen. Fomitševa uskoo, että Pietarissa Suomi tunnetaan yhä muun muassa puhtaudesta, toimivasta infrastruktuurista ja ekologisuudesta eikä venäläislasten huostaanotoista.

- Suomi-kuva on objektiivinen ja hyväntahtoinen. Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti siitä, että meillä on paljon opittavaa suomalaisilta, Fomitševa kuvaa.

Perinteinen media ahdingossa

Venäläisen median tilanteessa on tällä hetkellä paljon samaa kuin esimerkiksi Suomessa. Perinteistä mediaa kurittavat Fomitševan mukaan muun muassa internetin käytön yleistyminen sekä tv:n ja radion suosio.

Televisio ja radio pärjäävät Venäjällä suhteellisen hyvin, mutta painetut lehdet eivät Fomitševan mukaan yleensä tule toimeen vain ilmoitus- ja tilaustuloilla, vaan tarvitsevat rahallista tukea. Esimerkiksi sanomalehden tilaaminen kotiin ei ole Venäjällä läheskään yhtä yleistä kuin Suomessa.

Fomitševan mukaan toimittajien on tällä hetkellä melko vaikea löytää töitä myös Venäjällä. Freelancereina Venäjällä voivat Fomitševan mukaan toimia lähinnä harvat nimekkäät ja tunnetut toimittajat.

- Hyvät ja kokeneet toimittajat kyllä löytävät töitä. Nuorille ja vastavalmistuneille se on vaikeampaa, Fomitševa sanoo.