Suomen viiden vuoden valtionlainan korko on huhtikuun alussa painunut 0,00 prosenttiin. Nordean ekonomisti Heidi Schauman sanoo Uudelle Suomelle, että nollakorko johtuu Euroopan keskuspankin toimista.

Schaumanin mukaan Suomen viiden vuoden korko oli nollassa ja jopa miinuksella jo maaliskuussa noin viikon ajan, kun EKP aloitti jättimäisen rahapoliittisen elvytyksen.

9. maaliskuuta alkaneessa ohjelmassa EKP ostaa muun muassa eurovaltioiden joukkolainoja markkinoilta kuukausittain enintään 60 miljardilla eurolla. Ohjelma kestää vähintään 19 kuukautta.

- Kun EKP:n ostot aloitettiin, monet korot romahtivat. Tämä on laaja-alainen kehitys euroalueella ja EKP:n tarkoituskin on painaa korkoja alas, Schauman sanoo.

Schaumanin mukaan Suomen viiden vuoden korko voi vielä painua miinukselle ja myös 10 vuoden lainan korossa on alasuuntainen trendi. Schaumanin mielestä Suomen matalat korot eivät niinkään kerro markkinoiden erityisestä luottamuksesta Suomen talouteen, vaan pikemminkin luottamuksesta EKP:n toimiin.

- Kyse on keinotekoisen kysynnän luomisesta, Schauman muistuttaa.

Suomen taloustilanne on noussut puhutuimmaksi teemaksi eduskuntavaalien alla. Suurimmat puolueet ovat valmiita elvytyksen ohella leikkauksiin. Vain vasemmistoliitto ei leikkaisi, mutta sitäkin enemmän elvyttäisi.

Eikö juuri nyt kannattaisi elvyttää, kun korko on nollassa?

- Jos elvyttää haluaa, niin ei ole siihen parempaa aikaa kuin juuri nyt. Kyllä se on ihan oikea logiikka, Schauman sanoo, mutta jatkaa:

- Voi kuitenkin kysyä, kannattaako jotain tehdä, vaikka pystyisi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että elvytys ei toimi, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Schauman huomauttaa, että elvytys on aina ”quick fix”, nopea lääke, ja sen jälkeen tulee aina tiukempi vaihe, ”jolloin pitää ottaa takaisin”.

Samoilla linjoilla oli tänään Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja, eduskuntavaaliehdokas Juhana Vartiainen (kok.). Hän korostaa Puheenvuoro-blogissaan, että julkisen talouden sopeutus ”on syytä aloittaa”, eikä sitä voi ikuisesti lykätä. Vartiainen kirjoittaa suhtautuvansa epäillen merkittävään julkisen alijäämän lisäämiseen.

- Vaikka työttömyys tällaisen ”elvytyksen” ansiosta laskisikin vähän nopeammin, rakenteellinen alijäämä kasvaisi niin suureksi, että sitä olisi hieman myöhemmin pakko taas säästää umpeen. Tämä työntäisi talouden uudelleen taantumaan, Vartiainen kirjoittaa.