SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen uskoo, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys voisi käynnistää uhkaavan kilpavarustelun Venäjän vastaisella rajalla.

– Meidän täytyisi varustautua sitä suurta sotilaallista voimaa vastaan, joka tulisi itärajamme taakse.

Koskinen esitti kantansa tiistaina Helsingissä pidetyssä Kadettikunnan Nato – puolesta ja vastaan -debatissa. Hänen kanssaan olivat keskustelemassa myös kansanedustajat Paula Lehtomäki (kesk.), Jussi Niinistö (ps.) ja Pertti Salolainen (kok).

Koskinen korosti puheenvuorossaan, että Suomen tai Ruotsin tilanne on täysin erilainen kuin Ukrainan tai Georgian. Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys loisi Koskisen mukaan toisenlaisia jännitteitä.

– Jos ajateltaisiin, että yhtäkkiä olisi 1 300 kilometriä uutta Naton ja Venäjän välistä rajaa, niin kyllä se moninkertaistuisi se [Venäjän sotilaallinen] läsnäolo aivan meidän lähialueillamme. Toisen kautta tulisi melkoisia paineita taas Naton puolelta, Koskinen toteaa ja jatkaa, että Suomeen voisi kohdistua painetta ottaa vastaan taktisia ydinaseita.

Myöhemmin Koskinen täsmentää Uudelle Suomelle, että Suomi tuskin saisi mahdolliseen Naton jäsenyyssopimukseen samanlaista varaumaa kuin Norja, jonka sopimus kieltää ydinaseiden sijoittamisen maahan. Koskinen kertoo, että huoli ydinasevarustelusta on herännyt hänessä, kun Venäjän Tanskan-suurlähettiläs uhkaili Tanskaa ydinaseella, mikäli maa osallistuu Naton ohjuspuolustukseen.

– On vaikea ajatella – kun tiedetään Venäjän ydinasevarannot –, että meillä voisi olla isoja varaumia niiden suhteen.

– Usein puhutaan vain siitä, kuinka 40 miljoonan euron suoralla investoinnilla saataisiin koko paletti pelkkiä etuja Natolta, mutta siinä tulisi mukana paljon kyseenalaisia seuraamuksia. Niitä pitäisi arvioida hyvin analyyttisesti ja miettiä, mihin kaikkeen Nato-jäsenyys vaikuttaisi.

Kadettikunnan paneelissa Salolainen ja Niinistö olivat arvioissaan maltillisempia. Salolaisen mukaan Venäjän reagointi Suomen hivuttautumiseen lähemmäksi Natoa olisi ”sanallista ja kaupallista”.

– Mutta en kyllä usko, että sieltä mitään kättä pidempää tulisi, hän lisäsi.

Perussuomalaisten Niinistö yhtyi suurimmaksi osin Salolaisen arvioon. Hän täsmensi, että ”kaupallisten ruuvien peukalointi” voisi tarkoittaa esimerkiksi puutullien kaltaisia toimia. Lisäksi Niinistö uskoo, että Nato-jäsenyydestä neuvoteltaessa ilmatilaloukkauksia ”tulisi solkenaan”.

Hänen mielestään Venäjällä tulisi kuitenkin ymmärtää, etteivät venäläisohjusten lentoratojen esittely Helsingissä taikka ilmatilaloukkaukset herätä luottamuksen tunteita.

– Mutta kyllä nämä venäläiskenraalien kovat puheet ja ilmatilaloukkaukset toimivat toisinpäin suomalaisille. Se kyllä Venäjän kannattaisi ymmärtää, että sillä tavalla saa Suomen varmimmin Nato-myönteisemmäksi, Niinistö toteaa.

Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajana toimiva Paula Lehtomäki korosti, että Suomen on pidettävä ”oma tonttinsa puhtaana”.

– Suomen ulkoisen kuvan kannalta on tärkeää, että onko meillä joka ilmansuunnassa se käsitys, että tämän meidän maan ja ilmatilan kautta ei kukaan [sotilasvoima] mistään ilmansuunnasta kulje mihinkään ilmansuuntaan, Lehtomäki toteaa.

Moskovan Punaisella torilla huudettua iskulausetta ”annapas Puola ja Suomi” pitää Lehtomäen mukaan asettaa omaan kontekstiinsa.

– Jos te olisitte itsenäisyyspäivänä olleet sen väkivaltaisen mielenosoituksen vieressä nauhuri kourassa Helsingin ydinkeskustassa, niin olen ihan varma, että sieltä olisi kanssa melkoisia huutoja saatu talletettua. En usko, että kannattaa tehdä poliittisesti hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä yllyttyneessä mielentilassa on jossakin mielenosoituksessa huudettu, sanoo Lehtomäki.