Suomi aloitti EU-neuvoston puheenjohtajakautensa tänään. Kausi kestää kuusi kuukautta, jonka jälkeen seuraavat puheenjohtajamaat, Kroatia ja sen jälkeen Saksa, ottavat kapulan. Neuvosto on EU:n elin, johon kuuluvat jäsenvaltioiden ministerit.

Työministeri Timo Harakka (sd) ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) avasivat työ- ja elinkeinoministeriön aamutilaisuudessa lähtökohtia, joilla puheenjohtajakaudelle lähdetään.

Tuoreilla ministereillä on isännöintirooli Helsingissä Finlandia-talolla torstaina ja perjantaina pidettävissä EU:n kilpailukykyministereiden epävirallisissa kokouksissa.

Työministeri Harakka tekee selväksi, että Suomen puheenjohtajakautta unionissa ei hyödynnetä oman lehmän ojastanostoon.

"On väärinkäsitys, että puheenjohtajakautena junttaisimme läpi meidän tavoitteitamme. Voimme kuitenkin kuuden kuukauden ajan määritellä, mistä puhutaan ja mitkä kysymykset ovat pöydällä. Pöydälle ei kerry nyt niin suurta paperipinoa."

"Tässä vaiheessa koitamme pitää paletin kasassa ja hoitaa rahoituskehykset. Jos jotakin olen oppinut, niin sen, että jos Suomi on puheenjohtajamaa, niin tuomme asioita kokoon, emmekä nosta uusia esille", Kulmuni yhtyy ajatukseen.

Väistyvällä Euroopan komissiolla ei ole enää käynnissä juurikaan mitään lainsäädäntöhankkeita, joten syksy edustaa tietynlaista välikautta komissioiden välissä. Kulmuni toteaa, että tämä vapauttaa keskustelun agendaa, mutta toisaalta tavoitteena on pedata strategiaa ja asialistaa tulevalle komissiolle.

EU-komission kasaaminen on ollut toistaiseksi takkuista, eikä kärkiehdokkaista ole päästy parlamenttiryhmissä yhteisymmärrykseen. Harakka spekuloi, että uusi komissio voi olla valmis vasta aivan kalkkiviivoilla – mahdollisesti vasta vuoden lopulla.

Valmius selvittää lentoveron käyttöönottoa

Suomen puheenjohtajakaudelle on muotoiltu neljä prioriteettia: yhteisten arvojen ja oikeusperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana ja kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Näitä ministerit sanovat myös nostettavan pöydälle.

Elinkeinoministeri Kulmuni korostaa erityisesti ilmastoneutraaliustavoitetta. Sen mukaan vuonna 2050 EU olisi täysin hiilineutraali.

"Tämä on tämän hetken poliittisesti kuumin debatti, joka näkyy monen maan hallitusohjelmassa. Olen positiivinen sen suhteen, että tässä tullaan onnistumaan."

Ministerit myös sanovat olevansa valmiita selvittämään kansainvälisellä tasolla lentoveron käyttöönottoa.

”Ensin EU-tasolla, ja sitten katsotaan, miten siihen suhtaudutaan”, Kulmuni kertoo.

Eurooppalaisen teollisuuden luopuminen fossiilisista polttoaineista olisi Kulmunin mielestä unionille kilpailuetu, ei kilpailukykyä heikentävä asia. Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

"Tarvitsemme firmojen omia pääomia. Muutoksen täytyy tapahtua julkisen lainsäädäntökehikon ja yksityisen puolen pääomien kanavoinnin kautta", Kulmuni sanoo.

Kulmuni toteaa, että teema on vahvasti läsnä myös Rinteen hallitusohjelmassa.

"Se läpileikkaa meidän hallitusohjelmaamme. Ilmastoneutraalius, resurssiviisaus ja teknologian avulla huolen pitäminen siitä, että työt pysyvät Euroopassa."

"Kansalaisten pitää kokea, että siirtyminen hiilineutraaliin talouteen ei ole uhka, vaan että se tuottaa kestävää hyvinvointia", Harakka komppaa.

Bio- ja kiertotalouden kehittämisessä Kulmuni peräänkuuluttaa yleistä ajattelutapojen muutosta ja esittää perin romanttisen tulevaisuuden vision: "Toivottavasti muutaman vuosikymmenen kuluttua ei ole sanaa 'jäte', vaan kaikki pystytään kierrättämään uudestaan ja uudestaan."

Myös työministeri Harakka palaa Rinteen hallitusohjelmaan, joka hänen mukaansa rinnastuu Suomen tavoitteisiin EU-puheenjohtajakaudella. Harakka haluaa tiivistää ohjelman neljään sanaan: "Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan".

Brexit painostaa TEM:iä

Puheenjohtajakaudella työ- ja elinkeinoministeriö on vastuussa useista EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ohjelmista. Ohjelmiin lukeutuu nimiä kuten "Euroopan avaruusohjelma", "Globalisaatiorahasto", "koheesiorahasto" ja "sisämarkkinaohjelma".

Kulmuni sanoo, että Suomen tehtävänä on saada rahoituskehyksien suhteen EU:n jäsenmaat puhaltamaan yhteen hiileen – eli rahoittamaan ohjelmia. Brexit paineistaa tilannetta.

"Kun kyse on rahasta, on se tiukka rasti, mutta luotan, että selviämme tästä."

Työministeri Harakka vastaa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakautena työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston (EPSCO) ja Katri Kulmuni kilpailukykyneuvoston (COMPET) ja energianeuvoston (TTE, Energy) kokousten johtamisesta. Harakka osallistuu osin myös kilpailukykyneuvoston kokouksiin.

Kauden aikana työ- ja elinkeinoministeriö on järjestämässä noin 30 virkamieskokousta, joissa osassa myös ministeri on mukana.