Suomi on velvoitettu antamaan apua Ranskalle EU:n niin kutsuttujen turvatakuiden nojalla. Täsmällisemmin kyse on EU:n Lissabonin perussopimuksen mukaisesta avunantovelvoitteesta.

Ranskan presidentti Francois Hollande linjasi maanantaina, että Ranska on sodassa Isisin kanssa Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Samalla hän toivoi julkisessa puheessaan EU:n avunantovelvoitteen käyttöönottoa.

– Lähtökohta on se, että se on velvoittava pykälä, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen Uudelle Suomelle.

Myös pääministerin esikunnasta todetaan, ettei Suomen hallituksen tarvitse erikseen vastata Ranskan pyyntöön.

– Asiasisältö on tässä aika selkeä ja yksinkertainen. Tämä artikla tuli perussopimusneuvotteluissa melkein 10 vuotta sitten. Sen erityisluonne on se, että se on suoraan jäsenmaita velvoittava ja jäsenmaat ovat sitoutuneet auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, Matti Vanhanen täsmentää.

Merkittävää asiassa on myös se, että Nato-maa Ranska ei ole toistaiseksi vedonnut Naton turvatakuisiin. Niihin on turvauduttu yhden ainoan kerran, New Yorkin World Trade Center -iskun jälkeen vuonna 2001. Tämä ”Nato-kysymys” heräsi heti eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mielessä.

– Minua yllättää se, että Ranska ei ole puhunut mitään Naton suuntaan, ei ole vedonnut Naton viidenteen artiklaan, arvioi Kanerva Uudelle Suomelle.

Vanhanen kertoo pitävänsä selvänä, että mikäli laajamittaisiin sotilaallisiin toimiin ryhdytään, EU ja Ranska tarvitsevat Naton tukea.

– Jos ruvetaan pommittamaan siellä, silloin Nato-maiden esikuntatoimintaa tarvitaan. EU:lla ei ole sellaista. Esimerkiksi jäsenmaiden yhteistyö pommituksissa saati maajoukkojen koordinoinnissa on olematonta. Se vaatii kyllä Naton komentorakenteiden käyttämistä, Vanhanen pohtii.

– Saattaa olla, että jotakin sen tasoistakin on edessä, mutta sinänsä Ranskalla itselläänkin on voimavaroja, Yhdysvallat on siellä jo läsnä, hän jatkaa.

Vanhanen uskoo, että Ranska tavoittelee nyt laaja-alaisempaa yhteistyötä kuin vain sotilaallista yhteistyötä. Hän huomauttaa, että sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on jo esittänyt, että Suomi antaa tukea Ranskalle viranomaisyhteistyöllä.

– En ollenkaan usko, että tämän artiklan käyttöönoton pyyntö ensisijaisesti tähtää ainakaan kovin voimakkaisiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. Tässä on ehkä enemmän kyse siitä, että tästä halutaan tehdä aidosti yhteinen asia ja terrorismille halutaan laaja-alaisesti sulkua, toteaa Vanhanen.

Vanhanen väläyttää muun muassa toimia Isisin öljykauppaa vastaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva puolestaan huomauttaa, että Suomen mahdollisuudet osallistua sotilaalliseen operaatioon ovat hyvin rajalliset nykyisen lain puitteissa.

– Suomen lain mukaan Suomesta ei saa viedä suomalaista sotilasta ulkomaille ilman, että kyseessä on kriisinhallinta- tai rauhanturvaoperaatio, ja silloinkin mandaatti on rajattava hyvin tarkasti, toteaa Kanerva.

Ranskan toiveet ja tavoitteet eurooppalaisesta yhteistyöstä konkretisoituvat mahdollisesti vielä tänään, kun EU-maiden puolustusministerit kokoontuvat Brysselissä.

– Nyt kysytään, mitä muuta apua Ranska tarvitsee. Kun pyyntö ja odotukset tiedetään, voidaan ottaa vasta kantaa, pystyykö Suomi auttamaan, sanoo Vanhanen.