Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että Suomen paluu parhaan mahdollisen luottoluokituksen eli kolmen A:n kerhoon seuraavalla hallituskaudella ei ole mahdotonta, mutta vaatii paljon työtä ja vähän onneakin. Hän muistuttaa, että Suomen kaltaiselle pienelle maalle luottoluokituksella on korostettu merkitys.

Suomi putosi arvostetusta kolmen A:n luottoluokituksen maiden kerhosta vuonna 2014. Ruotsi, Norja ja Tanska sitä vastoin kuuluvat edelleen kolmen A:n ryhmään.

Yhä harvemmalla maalla on nykyään paras mahdollinen luottoluokitus. Esimerkiksi Standard & Poor’s antaa tälle hetkellä vain 11 maalle korkeimman luokituksen, kun vuoden 2009 alussa kerhoon kuului vielä 19 maata. Nämä 11 maata ovat Australia, Sveitsi, Tanska, Kanada, Saksa, Norja, Hollanti, Liechtenstein, Ruotsi, Luxemburg ha Singapore. Vuoden 2009 alun jälkeen kolme A:ta ovat Suomen lisäksi menettäneet Ranska, Itävalta, USA, Hongkong, Britannia, Irlanti, Espanja ja Guernsay.

Suomen luokitus on vain yhden pykälän päässä korkeimmasta, eikä paluu takaisin korkeimpaan luokitukseen ole von Gerichin mukaan suinkaan mahdotonta.

”Luottoluokituksen nosto vaatisi uskottavia uudistuksia ikääntymisen haasteiden ratkaisemiseksi sekä työvoiman supistumisen ja talouskasvun selvemmän hidastumisen estämiseksi. Sote-uudistus on näiden uudistusten joukossa hyvin tärkeä, ja sen pitää pystyä tuomaan myös uskottavia kustannussäästöjä”, hän listaa blogissaan.

Myös työllisyysasteen nosto on von Gerichin mukaan tärkeää, ja se olikin lähes kaikkien puolueiden tavoitteena jo ennen vaaleja.

”Näiden toimien pitäisi näkyä myös julkisen talouden tasapainossa ja painaa valtion velkataakkaa selvästi alaspäin. Velalla rahoitettavat menolisäykset olisivat myrkkyä toiveille korkeimman luottoluokituksen palaamisesta”, hän huomauttaa.

Standard & Poor’s pitää tärkeänä edellytyksenä myös ulkoisen tasapainon mittareiden, kuten vaihtotaseen, positiivista kehitystä. Näihin mittareihin vaikuttaa vahvasti Suomen kansainvälinen kilpailukyky, jonka parantamiseen myös seuraavan hallituksen pitäisi von Gerichin mukaan pyrkiä.

Myös riskit luokituksen laskusta ovat von Gerichin mukaan todelliset.

”Jos seuraava hallitus ei löydä yksimielisyyttä tarvittavista rakenneuudistuksista, sote viivästyy jälleen, valmiutta uudistaa työmarkkinoita ei ole ja heikko talouskasvu tai jopa taantuma painaa valtiontalouden tilaa, luokituksen lasku tulee taas ajankohtaisemmaksi. Lisäpainetta luokitukselle voisi tulla valtion alijäämän kasvusta, jos tuleva hallitus päättäisi esimerkiksi vaalien suurimman puolueen vaalilupausten mukaan menojen kasvattamisesta.”

Suomen kaltaiselle pienelle maalle luottoluokituksella on korostettu merkitys. Valtion rahoituskustannusten lisäksi luottoluokitus vaikuttaa Suomen maineeseen maailmalla, joka puolestaan vaikuttaa yritysten kykyyn menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Valtion rahoituskustannus puolestaan vaikuttaa myös maassa toimivien yritysten ja viime kädessä myös kotitalouksien lainakustannuksiin.

”Hyvä luottoluokitus on siis yksi korkean elintasomme elinehto”, von Gerich tiivistää.

”Todennäköisesti taloussuhdanteen heikentyminen asettaa lisää vastatuulta Suomen tiellä kohti korkeinta luokitusta. Seuraava hallitus tarvitsee myös hitusen onnea, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä uudistaa Suomen talouden rakenteita, jotka vastaavat entistä huonommin ikääntymisen ja globaalin talouden tuomiin haasteisiin”, hän jatkaa.

Lue myös:

Nyt tuli ensimmäinen reaktio soten kaatumiseen – Strategi: ”Ei ole helppoa”

Luottoluokittajilta kylmä suihku Suomelle: Ekonomisti: ”Luokituksen nosto ei lähellä”

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että uudella hallituksellaan on tehtävälistallaan parin miljardin euron tasapainotus talouteen.

”Se on katettava menoleikkauksilla tai verojen korotuksilla. Kun ollaan kallella vasempaan, niin veropuoli varmasti korostuu”, hän pohtii OP:n nettisivuilla.

Heiskasen mukaan edessä on todennäköisesti erilaisia haittaveroja.

”Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta kepin sijaan tarjolla saattaa olla palkkatukia ja muita keinoja. Se millaisia ne lopulta ovat, jää nähtäväksi.”

Osa eknomisteja ja analyytikkoja arvioi heti vaalituloksen selvittyä, etteivät Suomen tarvitsemat uudistukset juuri etene uudella hallituskaudella.

Lue lisää: Talouden asiantuntijat: ”Todennäköisimmällä hallituskokoonpanolla vaikea puuttua Suomen ongelmiin”