Hannu Himanen kirjansa julkistustilaisuudessa perjantaina.Kuva: Uusi Suomi

Suomen ex-Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen ottaa tänään julkaistussa kirjassa Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo, 2017) suomalaisittain poikkeuksellisen suoraviivaisen kannan Nato-jäsenyyteen.

Venäjän Ukrainan-sotilasoperaation kuumimman vaiheen aikana Moskovassa työskennelleen Himasen mielestä Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä pian, ilman kansanäänestystä ja myös riippumatta Ruotsin tekemisistä.

– Suomen turvallisuuden vahvistamisen näkökulmasta pidän perusteltuna, että Suomi hakeutuisi Pohjois-Atlantin liiton, Naton, jäseneksi mahdollisimman pian.

Himasen mukaan muuttunut kansainvälinen tilanne kiirehtii jäsenyysprosessin käynnistämistä. Liittyminen veisi joka tapauksessa vuosia.

–Mielestäni Nato-jäsenyydestä ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Kansanäänestys siirtäisi tärkeän turvallisuuspoliittisen ratkaisun tekemisen kansalaisille, kun vastuu kuuluu selvästi vaaleissa valituille poliittisille päättäjille. Kansanäänestys toisi mukanaan myös epävarmuutta ja selviä turvallisuusriskejä. Erityisesti se tarjoaisi ulkopuoliseen vaikuttamiseen otollisen mahdollisuuden, johon ainakin Venäjä tarttuisi hanakasti. Jos aloitettu jäsenyysprosessi kaatuisi kansanäänestykseen, Suomen turvallisuus heikentyisi, Himanen pohtii.

Näkemys on erilainen kuin monella Nato-jäsenyyttä pohdiskelleella suomalaisella poliitikolla on. Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa johtava tasavallan presidentti Sauli Niinistö on esimerkiksi ollut neuvoa-antavan kansanäänestyksen kannalla.

Kokenut diplomaatti Himanen, joka oli Moskovassa suurlähettiläänä vuosina 2012–2016, arvioi, että Suomen puolustuksen integroiminen Naton perussopimuksen 5. artiklan mukaiseen kollektiivisen aluepuolustuksen järjestelmään vahvistaisi Itämeren alueen turvallisuutta.

Suhde Naton johtavaan asemahtiin, Yhdysvaltoihin, voisi samalla lujittua.

–Nato-jäsenyys olisi myös erinomainen keino lujittaa Suomen kannalta tärkeää kahdenvälistä suhdetta Yhdysvaltoihin. Suomen tulisi tehdä liittoutumisratkaisunsa itsenäisesti oman kansallisen turvallisuutensa lähtökohdista. Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Suomen kannalta myönteinen asia muttei Suomen jäsenyyden välttämätön ehto, Himanen pohtii kirjassa.

Ruotsin vallassa olevan demarihallituksen Nato-kanta on kielteinen, mutta moni suomalainen poliitikko seuraa Ruotsin näkemyksen mahdollista muuttumista poliittisten suhdanteiden muuttuessa. Esimerkiksi kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.), joka ei kannata Nato-jäsenyyttä, on tuonut sen esille mahdollisena tekijänä myös Suomen kannalta.

Himanen kummastelee suomalaisten poliitikkojen kannanottoja, joille ”on tavanomaista ehdollistaa kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä Ruotsin ratkaisulle”.

–Ruotsi-ehto liittoutumisen harkinnassa sivuuttaa kokonaan Suomen turvallisuusympäristön muutokset, esimerkiksi Venäjän toiminnan ja sen suunnalta koetun turvallisuusuhan. Liittoutumiseen periaatteellisen kielteisesti suhtautuvien mielestä Suomen Nato-jäsenyys pitää torjua, koska se johtaisi Venäjän kielteisiin reaktioihin ja synnyttäisi itärajalle ja Suomen lähialueelle jännitystä. Juuri tähän Venäjän informaatiovaikuttaminen pyrkii: se vihjailee reagoivansa Suomen Nato-jäsenyyteen ”riittävin” sotilaallisin keinoin ja haluaa siten synnyttää suomalaisissa pelonsekaisia käsityksiä liittoutumisen kielteisistä seurauksista.

Himanen pitää turvallisuuspolitiikkaa koskevaa julkista keskustelua vinoutuneena ”koska Nato-jäsenyyttä kannattavat näkemykset ovat siinä pahasti alakynnessä”.

–Tilanteen toivoisi olevan kypsä monipuoliselle ja avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. Sitä tarvitaan erityisesti presidentinvaalien yhteydessä.

LUE MYÖS:

Björn Wahlroos vie Suomea Natoon Ulkopolitiikka-lehdessä: ”Iso pelotevaikutus – pienentäisi sodan uhkaa”

Näkökulma: Joku voisi haastaa Sauli Niinistön Nato-spagaatin