Korkeasti koulutettujen osuus Suomeen tulleista maahanmuuttajista on vähentynyt huomattavasti 2000-luvulla, kertoo OECD:n tuore raportti.

Samaan aikaan kun syntyperältään suomalaisen väestön koulutustaso paranee tai ainakin pysyy entisellä tasollaan, korkeasti koulutettujen ihmisten osuus maahanmuuttajien joukossa on vähentynyt Suomessa enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Vuosina 2000-2011 korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus väheni lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä.

- Maahanmuutto kaiken kaikkiaan on 2000-luvulla lisääntynyt Suomessa paljon. Vuonna 2000 pakolaisten osuus maahanmuuttajista oli vielä huomattavasti isompi kuin nyt, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

Vuodesta 2000 maahanmuuton syyt ovat Stenmanin mukaan monipuolistuneet. Työperäinen maahanmuutto on lisääntynyt, mutta se ei tarkoita, että kaikki työn perässä muuttavat olisivat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Maahanmuuttajien joukossa on Stenmanin mukaan yhä monipuolisemmin eri alojen ammattilaisia. Viimeaikoina Suomeen on rekrytoitu esimerkiksi ulkomaisia hoitajia.

Muissa OECD-maissa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus ei ole pienentynyt läheskään yhtä paljon kuin Suomessa. Raportin ykkösmaassa Luxemburgissa korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista lisääntyi yli 20 prosenttiyksikköä. Myös muun muassa Tanska, Alankomaat, Saksa, Australia ja Iso-Britannia pärjäsivät hyvin.

Voisi kuitenkin kuvitella, että maahanmuutto on lisääntynyt niissä 2000-luvulla vähintään yhtä paljon kuin Suomessa.

- Ei se ole. Suomessa tämä on ollut selkeä käänne 2000-luvulla. Monet OECD-maat ovat olleet maahanmuuttomaita jo useita vuosikymmeniä, Stenman sanoo.

Stenmanin mukaan maahanmuutto Suomeen oli todella vähäistä vielä vuonna 2000. Sen sijaan esimerkiksi USA, Kanada, Ranska, Saksa ja Ruotsi ovat olleet maahanmuuttomaita jo pitkään. Niissä on jo useita toisen sukupolven maahanmuuttajia. Ruotsissakin korkeasti koulutettujen maahanmuutajien osuus on 2000-luvulla hieman kasvanut.

- Ruotsissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät opetuksessa todella hyvin. Meillä toinen sukupolvi, joka on lapsesta asti asunut Suomessa, on aika pieni joukko, Stenman sanoo.

Suomen ongelma on Stenmanin mukaan myös se, että tänne muuttavan henkilön aikaisempi kokemus ja koulutus saattavat helposti jäädä tunnistamatta. Maahanmuuttajista huomattavasti suurempi osa myös menee peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon.

Opiskelijat pitäisi saada jäämään

Asiaan on Stenmanin mukaan jo herätty ministeriössä.

- Tähän on tulossa muutos. Lukio-opintoihin tarjotaan valmistavaa opetusta ja pyritään tukemaan sitä, että maahanmuuttajanuoret hakeutuisivat korkeakoulutukseen.

Stenmanin mukaan potentiaalia on myös korkeakoulujen ukomaisissa opiskelijoissa, joiden jäämistä Suomeen halutaan tukea.

- Pitäisi varmistaa, että heillä on mahdollisuus suomen tai ruotsin opiskeluun. Monet kansainväliset koulutusohjelmat ovat kokonaan englanninkielisiä, eikä niihin kuulu kotimaisten kielten opetusta. Silloin on vaikea työllistyä Suomessa opintojen jälkeen.

Stenmanin mukaan yksi tärkeä keino on myös tukea oman kotikielen osaamista.

- Se antaa vahvan pohjan muulle kielelliselle osaamiselle ja koulutukselle, Stenman sanoo.