”Meillä on todellakin merkittävä paperi teille”, sanoo eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok).

Valiokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä uudesta sotilastiedustelua koskevasta lakiesityksestä. Kyse on niin kutsutun tiedustelulakipaketin toisesta osasta. Toinen siviilitiedustelua koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä.

Suomessa ei tiedustelutoiminnasta tai sen valvonnasta nykyisin ole yhtenäistä lainsäädäntöä.

”Kysymys on tietysti siitä, että sotilasviranomaisilla on pakko olla käytettävissään sellaiset toimivaltuudet, että Suomi ei joudu tässä jäämään varjoon, kyber- ja hybridivaikuttamisesta tulee tässä maailmassa yhä tärkeämpää”, Kanerva sanoo.

”Tällä saatetaan Suomi nyt kansainvälisesti toimintakykyiselle tasolle.”

Lue myös: Tiedustelulait: Suojelupoliisi sysättiin nyt eduskunnan ulkopuolelle – Näin 13 kansanedustajan taustat tarkistetaan

Uuden sotilastiedustelulain nojalla tiedustelutietoa voidaan hankkia Suomeen kohdistuvasta tai Suomen turvallisuusympäristön kannalta merkityksellisestä sotilaallisesta toiminnasta, Suomen ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi tai esimerkiksi kriisinhallintatehtäviä varten.

Tiedustelulakien säätäminen vaati taustalle perustuslain muuttamisen. Pelkästään hallituspuolueiden kansanedustajien äänet eivät siihen riittäneet, vaan tukea tuli myös oppositiosta, jotta tarvittu viiden kuudesosan enemmistö saatiin eduskunnan suuressa salissa kokoon.

Kanerva korostaa, että sama hallitus-oppositio-rintaman ylittänyt henki näkyi myös valiokunnan työskentelyssä.

”Ilman poliittista tahtoa ei oltaisi tässä. Suomen puolustaminen alkaa Suomen rajojen ulkopuolelta.”

Lue myös: ”Poliisivaltiota pukkaa” – Vasemmistoliitosta tyly kuittaus sotatieteiden tohtorille

Kanerva korostaa, että tiedustelulakeja on käsitelty ”kahden eri intressin välillä”: toisella puolen ovat olleet kansalaisten perusoikeudet ja toisella tarve hankkia tiedustelutietoa.

Aivan kitkatta ei yhteistyö hallitus- ja oppositioryhmien välillä valiokunnassa käynyt. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, sdp:n Mika Kari nostaa esille huolen asianajajien, lääkärien ja pappien salassapitovelvollisuuden sekä toimittajien lähdesuojan piiriin kuuluvien tietojen keräämisestä. Hän jätti asiasta vastalauseen mietintöön.

Laki kieltäisi tällaisten tietojen keräämisen, mutta jos niitä päätyy vahingossa viranomaisen käsiin, ei siitä erikseen ilmoiteta.

”Pidän sitä ongelmallisena, että kansalaiselle kyllä ilmoitetaan, jos häneen kohdistuu oikeudeton tarkkailu. Mutta niille kansalaisille, jotka edustavat lääkäreitä, toimittajia, pappeja tai asianajajia, heille ei tällaista ilmoitusta tehdä. Tämä esitys ei olisi tuonut hallinnollista lisätaakkaa lainkaan, vaan olisi varmistanut sen, että kaikkia kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä”, Kari toteaa.

”Nyt tähän jää sellainen aukko, jota toivon, että hallitus vielä miettii.”

Koko valiokunnan mietinnössä kysymykseen vastataan korostamalla, että sotilastiedustelussa vahingossa kerätyt, toimittajien lähdesuojan tai pappien salassapitovelvollisuuden piiriin koskevat tiedot on välittömästi hävitettävä.

”Lisäksi esimerkiksi toimittajilla on mahdollisuus myös pyytää [tiedustelu-] valtuutettua tutkimaan, että tietolähteitä koskevia viestejä tai tietoja ei ole eikä niitä käsitellä. Valiokunta korostaa, ettei sotilastiedustelutoiminnassa ole kyse toimittajien seuraamisesta, rikoksiin liittyvän tiedon hankkimisesta eikä journalistisen lähdesuojan murtamisesta”, mietinnössä todetaan.

Sdp:n Kari vaatii lisäksi, että seuraavien vaalien jälkeen muodostettava hallitus antaisi eduskunnalle selonteon siitä, miten lakien vienti käytäntöön on sujunut. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanerva ei vastaavaa tarvetta näe.

”Valiokunnan käsitys on se, että me tarvitsisimme vuonna 2020 puolustusvaliokuntaan ensimmäinen palaute, miten tämä on lähtenyt liikkeelle. Tämä on sen verran iso uudistus, ettei se yhdellä yön yli -tapahtumalla tule kuntoon, vaan kyllä sitä pitää valvoa. Tämä on niin iso ja herkkä kysymys, että sitä on syytä seurata”, Kanerva toteaa.

Kari katsoo, että valiokuntakäsittely jättäisi asian vasta eduskunnan ”eteiseen”. Sdp:n kansanedustaja istuu puolustusvaliokunnan lisäksi myös hallintovaliokunnassa, jonka mietintö siviilitiedustelulaiksi valmistunee ensi viikolla.

”Tulen tekemään saman esityksen hallintovaliokunnassa. Siinä asia ratkaistaan tarvittaessa niillä keinoin, jota tässä parlamentaarisessa työssä käytetään. Toivon, että eduskunnan suuri sali aikanaan hyväksyisi sellaisen mietinnön, jossa on parlamentaarinen selonteko kirjattu tulevalle kaudelle.”

”Selontekomenettely varmistaa tiedon tulemisen niin eteiseen kuin olohuoneeseenkin. Näissä valiokunnissa selonteko käsiteltäisiin myös. Selonteossa tieto tulisi koko eduskunnalle. Pidän tärkeänä, että kaikilla kansanedustajilla on mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn”, Kari toteaa.

Lue myös: Sotatieteiden tohtori: 11 kansanedustajan turvallisuusselvitys tarpeen – ”Kammataan ilmiselvät riskit pois”