Oikeusministeriössä pohditaan lakien tiukentamista laittomasti maassa oleskelevien määrän hillitsemiseksi. Parhaillaan selvitetään esimerkiksi sitä, onko sakko riittävä rangaistus laittomasta maassa oleskelusta. Ministerityöryhmä on hyväksynyt myös 24 muuta toimenpidesuositusta.

Maahanmuuton ministerityöryhmä julkaisi Poliisihallituksen johdolla maanantaina laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman vuosille 2017–2020. Kyseessä on kolmas toimintaohjelma lajiaan. Ohjelma on laajempi ja pitkäkestoisempi verrattuna joulukuussa julkaistuun ohjelmaan.

Poliisitarkastaja Mia Poutanen nostaa merkittävimpien toimenpidesuositusten joukkoon palautussopimukset, säilöönottokapasiteetin lisäämisen ja lakihankkeet. Pääosa Suomessa laittomasti tavatuista ulkomaalaisista on aiempina vuosina ollut turvapaikanhakijoita, joilla ei ole maahantuloon oikeuttavaa asiakirjaa. Toinen merkittävä ryhmä on ulkomaalaisrikkomuksesta epäillyt.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista odotetaan muodostuvan uusi ryhmä laittomasti Suomeen jääviä.

–Laiton maassa oleskelu ja sen lisääntyminen nähdään selkeästi riskinä. Nyt pohditaan, onko ulkomaalaisrikkomus riittävä rangaistussäännös vai pitääkö valmistella tiukempaa sääntelyä, Poutanen kertoo Uudelle Suomelle.

Jos ihminen oleskelee maassa ilman lupaa, hän syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen, josta voi saada enintään sakkoja. Laki ei nykyisin mahdollista tällaisten henkilöiden etsintää.

Ulkomaalaisrikkomuksista ohjelmassa nostetaan esille maahantulokiellon rikkomukset, joihin syyllistyvät yleisimmin rikoksen perusteella maahantulokiellon saaneet. Heistä yhä merkittävämpi osa tulee EU:n alueelta, etupäässä Virosta. Maahantulokieltoa rikkovat syyllistyvät runsaasti muihin rikoksiin Suomessa. Yleisimmin heidän kontollaan on erilaisia omaisuus-, liikenne- ja huumausainerikoksia. Hallituksen maahanmuuttolinjauksissa on edellytetty maahantulokiellon rikkomisesta säädettäväksi sakkojen sijaan vankeutta muiden Pohjoismaiden tapaan.

Toimenpideohjelman mukaan riski ilmiön kasvusta on tunnistettu, ja ”vuodet 2017–2020 ovat hallitun maassa oleskelun ja laittoman maahantulon torjunnan näkökulmasta erittäin tärkeitä”.

Poutasen mukaan kohonnut riski liittyy vuonna 2015 Suomeen saapuneiden yli 32 000 turvapaikanhakijan joukkoon. Kielteisen päätöksen saaneista valtaosa on valittanut hallinto-oikeuteen.

Poutasen mukaan on mahdollista, että osa kielteisen päätöksen saaneista ei noudata päätöstä eivätkä viranomaiset saa heitä poistettua maasta, jolloin laittomasti maassa oleskelevien määrä lisääntyisi.

–Sieltä on tulossa varmasti kielteisiä päätöksiä, jolloin he ovat potentiaalinen ryhmä, Poutanen sanoo.

Toistaiseksi riski ei näy tilastoissa – päinvastoin.

–Viime vuonna poliisi tapasi 2300 laittomasti maassa oleskelevaa, kun keskimäärin vuosittain tavataan 3000, Poutanen kertoo.

Poutanen ei usko, että todellinen määrä on kovin paljoa tätä suurempi, vaikka poliisi ei voikaan saada tietoonsa kaikkia laittomasti maassa oleskelevia.

–Kyllä se näkyisi meillä. Jokunen sata enemmän saattaa olla, mutta ryhmä on sellainen, joka joutuu elämään yhteiskunnan ulkopuolella. Joku viranomainen heidät kyllä tapaisi.

LUE MYÖS (juttu jatkuu linkkien alla):

Anni Sinnemäki Rautatientorin leireistä: ”Me sanomme tervetuloa”

Suomalaisten enemmistö: Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistettava maasta – kirkkokaan ei saa suojella

Ylijohtaja tyrmää opposition aloitteen: ”Paperittomien määrä ei näy missään muualla kuin Rautatientorilla”

Perussuomalainen tyrmistyi: ”Huonompaa ratkaisua kasvavaan paperittomien määrään on vaikea keksiä”

Poutasen mukaan tällä hetkellä Suomeen tulijoiden määrä on palautunut tavanomaiseen vuodesta 2015, jolloin saapuneista noin 60 prosenttia oli yksin tulleita nuoria irakilaisia miehiä. Myös afganistanilaisia tuli paljon. Maastapoistamispäätöksiä pannaan täytäntöön koko ajan.

–Kaikkia ei voi koskaan poistaa. Osa lähtee meidän tietämättä. Suomi ei kuitenkaan ole laittomalle maassa olijalle houkutteleva maa, sillä meillä on toimivat viranomaisjärjestelmät, eikä ole pimeitä työmarkkinoita. Myös luonnon olosuhteet ehkäisevät osaltaan jäämistä tänne laittomasti.

Merkittävässä osassa prosessin toimivuudessa ovat palautussopimukset, jotka tällä hetkellä puuttuvat muutamalta merkittävältä maalta kuten Somalialta ja Irakilta. Irakin sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan. Afganistanin kanssa palautussopimus on saatu neuvoteltua.

–Jos puhuttelussa osoittautuu, että ihminen aikoo paeta tai piilotella, hänet voidaan ottaa säilöön. Tällä hetkellä molemmat säilöönottoyksiköt ovat aivan täynnä.

Suomessa toimii yhteensä kaksi säilöönottoyksikköä, Helsingissä ja Joutsenossa, minne yksikkö perustettiin muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä kapasiteetti on yhteensä 70 paikkaa, ja ohjelmassa ehdotetaan paikkojen lisäämistä reiluun sataan, jotka sijoitettaisiin Joutsenoon tai mahdolliseen uuteen yksikköön. Ohjelman mukaan säilökapasiteetti vastaa keskimäärin noin 4000:ää hakijaa vuodessa, kun turvapaikanhakijamäärän arvioidaan nousseen keskimäärin 10 000 vuosittaiseen hakijaan.

Poutasen mukaan ihmisiä joudutaan sijoittamaan tilapäisesti myös esimerkiksi samanlaisiin tiloihin, joissa säilytetään poliisin pidättämiä henkilöitä. Suomi onkin saanut tästä huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta kuten Amnestyltä.

Jos ihminen jää maahan laittomasti, häneen liittyy useita riskitekijöitä, joista ohjelmassa mainitaan esimerkiksi ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen, yleisen turvallisuustilanteen heikkeneminen sekä sote-palvelujen kuormittuminen.

–Ihminen syrjäytyy väkisinkin, kun ei pääse osaksi yhteiskuntaa. Käytännössä ainoa mahdollisuus hankkia elanto on kerjätä tai hankkia rikoksilla rahaa elämiseen. Toisaalta myös riski joutua rikollisten hyväksikäyttämäksi kasvaa.

Näillä toimilla laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua torjutaan 2017–2020:

1. Arvioidaan tarpeet ja mahdollisuudet kehittää lainsäädäntöä ulkomaalaislain rikkomusten tutkinnan tehostamiseksi ja tehdään tarvittavat lakimuutokset.

2. Matkustusasiakirjan haltuun ottaminen turvapaikkaprosessin ajaksi (edellyttää toimivaltuustarkastelua).

3. Ulkomaalaisrekisterilain uudistaminen harmaan talouden torjumiseksi.

4. Oleskeluluvan epääminen työnantajan vilpillisen menettelyn johdosta.

5. Selvitetään, pitääkö maahantulokielto olla mahdollista määrätä muulloinkin kuin maastapoistamispäätöksen yhteydessä.

6 Oleskeluluvan peruuttaminen, kun henkilön katsotaan vaarantavan turvallisuutta.

7. Edustustojen toimintavalmiuksia kehitetään edelleen muuttuvien laittoman maahantulon väärinkäytösyritysten tunnistamiseksi.

8. Väärennettyjen asiakirjojen tunnistamista parannetaan edustustoissa (sisältää asiakirjatutkintalaitteiden uusimisen ja koulutuksen useissa edustustoissa).

9. Vastuutahot kehittävät uusia kustannustehokkaita toimintamalleja yhdyshenkilötoimintaan ulkomailla.

10. Viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisen yhteistyön tiivistäminen.

11. Tiivistetään lähialueiden ja naapurimaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja tiedonsaanti.

12. Rajavalvontavirasto Frontexin ja Europolin toimintaan osallistuminen.

13. Suomi osallistuu aktiivisesti Älykkäät rajat- kokonaisuuden valmisteluun ja toimeenpanoon.

14. Tietoisuuden lisääminen kielletystä etnisestä profiloinnista.

15. Sosiaaliviranomaisten, Kelan, poliisin ja muiden ulkomaalaisasioita käsittelevien viranomaisten yhteistyön kehittäminen tiedonvaihtoa parantamalla.

16. Ulkomaalaislain perusteella säilöön otettujen majoituskapasiteettia lisätään.

17. Laaditaan palautussopimuksia sellaisten maiden kanssa, jotka ovat maastapoistamispäätösten kannalta merkittäviä (ensisijaisesti Irakin ja Somalian kanssa).

18. Poliisin ja muiden viranomaisten osaamista ja parannetaan ja resurssit turvataan.

19. Koulutetaan syyttäjiä laittomaan maahantuloon liittyvien rikosten erityispiirteistä.

20. Kehitetään ulkomaalaisten opiskelijoiden hakuprosesseja erityisesti laittoman maahantulon riskimaissa.

21. Biometriikan hyödyntämismahdollisuuksia laittoman maahantulon torjunnassa tehostetaan.

22. Tiedonhankinnan tehostaminen sekä tietojen vaihdon varmistaminen ulkomaalaisasioiden toimivallansiirron jälkeen. Suojelupoliisin ja muun poliisin yhteistyötä kehitetään.

23. Ulkomaalaisrekisteriä kehitetään esimerkiksi ”liikennevaloilla”, joka osoittaa statuksen.

24. Arvioidaan, olisiko ulkomaalaislakia muutettava niin, että kolmannen maan kansalaisen maahantulokielto voitaisiin peruuttaa osittain, jotta henkilö pääsee oikeudenkäyntiin Suomeen.

25. Tunnistetaan paremmin ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien luvatonta välittämistä ja niistä perittäviä laittomia maksuja sekä laittoman maahantulon järjestämistä lähtömaissa.

LUE MYÖS:

Amnestyn haukut Suomelle puhuttivat eduskunnassa – Ministeri Risikko tapasi Helsingin keskustaan leiriytyneitä turvapaikanhakijoita

Ylikomisario: Rautatientorin leirit hajotettava – ”Helsingin keskustassa käynnissä poikkeuksellinen näytelmä”

Suomi ensin -ryhmä vastusti poliisia – kiinniotto Helsingissä varhain aamulla