Suomen valtion budjettiin on kirjattu mielenkiintoinen lause koskien Suomen Kiinalta vuokraamia pandoja Pyryä ja Lumia.

Budjetissa lukee Luonnonvaratalous-kohdassa näin:

”Suomeen tulleiden pandojen mahdollisen kuoleman varalta myönnetään valtuus sitoutua enintään 2 000 000 euron suuruiseen Kiinan kansantasavallalle maksettavaan uusien pandojen toimittamisesta aiheutuvaan korvaukseen.”

Ensimmäisenä lauseesta tulee ehkä mieleen, että Suomi olisi maksamassa Kiinalle enintään 2 miljoonaa euroa, jos Pyry tai Lumi sattuisi kuolemaan, jotta Suomi saisi uuden pandan kuolleen tilalle.

Ihan tästä ei kuitenkaan ole kyse.

”Se teksti on itse asiassa vanha”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

”Se on tehty silloin kun pandat olivat tulossa Suomeen, ja niille ei ollut vakuutusta saatavilla kuljetuslennon aikana. Valtio tuli siinä takuumieheksi lentoa varten, jos siinä olisi tapahtunut jotain kamalaa.”

”On ymmärrettävää, että eihän sellaista vakuutusyhtiötä ole, joka pandat vakuuttaa lentoa varten.”

Suomella ei siis ole mitään velvoitetta maksaa Kiinalle vuokrapandojen mahdollisesta kuolemasta, Husu-Kallio painottaa.

Kiina on kuitenkin tarkka vuokraamistaan pandoista, joten sopimukseen Kiinan kanssa kuuluu se, että jos pandat sairastuvat tai kuolevat, tulee ministeriön olla Kiinan viranomaisiin yhteydessä.

Husu-Kallion mukaan budjettiin jo kaksi vuotta sitten kirjattu 2 miljoonan pandavaltuus on hyvä pitää siellä yhä.

”Jos vaikka panda synnyttäessään kuolisi, kävisimme neuvotteluja, että mitä silloin tehtäisiin. Mutta en ole halunnut, että tekstiä poistetaan, koska jos tällainen tilanne tulisi, olisi meillä mahdollisuus käyttää rahoja”, Husu-Kallio kertoo.

Kiina ei kuitenkaan ole edellyttänyt rahoja Suomelta.

”Mutta jos toinen pandoista kuolisi, niin totta kai meillä on intressi valtiona miettiä miten homma otetaan haltuun. Sen takia se teksti siellä on.”

Kalliit pandat

Jo pandojen saavuttua vajaan 6 000 asukkaan Ähtäriin tammikuussa 2018 tiedettiin niiden tulevan kalliiksi. Pelkästään pandojen asuintilana toimiva pandatalo maksaa 8,2 miljoonaa euroja.

Suomi sitoutui Pyryn ja Lumin myötä myös 15 vuodeksi Kiinan kanssa tutkimus- ja yhteistyöprojektiin, mikä ei ole ilmaista.

Tyypillisesti Kiina on vuokrannut pandoja eri maihin noin 800 000 - 900 000 euron vuosihintaan, tai arviolta vielä kalliimmalla.

Julkisuuteen Ähtärin pandojen vuokrahintaa ei ole kerrottu, mutta 15 vuoden vuokra-ajalla Pyry ja Lumi tulevat maksamaan arviolta vähintään 12 miljoonaa euroa, ja luultavasti enemmänkin.

Kiina on hyvin tarkka pandoistaan, joita se käyttää poliittisena sekä taloudellisena työkaluna.

Kuinka todennäköistä sitten on, että pandoille käy kalpaten?

”Eläimillä pitkässä juoksussa kuolleisuus on sata prosenttia”, letkauttaa intendentti ja eläinlääkäri Heini Niinimäki Ähtäri Zoosta.

”Mutta tietysti näin nuorten yksilöiden kohdalla kuolema ei vielä ole millään tavalla todennäköistä. Toisaalta eläinten kanssa voi aina sattua kaiken näköistä. Vaikka kuinka tarkkailisimme ja suunnittelisimme olosuhteet, niin aina se mahdollista on, vaikka riski onkin kovin pieni.”

Tällä hetkellä urospanda Pyry on 6-vuotias ja naaras Lumi täyttää juuri 5 vuotta. Ne ovat siis nuoria aikuisia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ruohikolla. Pyry tallustelee Ähtärissä.Kuva: TIMO AHOPELTO

Sopimukset salaisia

Muiden maiden pandapuistoissa, joihin Kiina on vuokrannut pandoja, on Niinimäen mukaan sattunut joitain pandojen kuolemantapauksia, mutta ne eivät ole yleisiä.

”Se riippuu myös hirveästi siitä, minkä ikäisiä yksilöt ovat. Silloin kun puhutaan vanhemmista pandoista, totta kai riskit alkavat olla isommat.”

Niinimäki kertoo, että pandojen lainasopimukset riippuvat paikasta. Sopimukset voivat olla vaikka 10 tai 15 vuotta kestoltaan, ja on ollut tapauskohtaista, onko sopimuksia jatkettu niiden päätyttyä, vai onko lainapandat palautettu takaisin Kiinaan.

Yksityiskohdat sopimuksista ovat kuitenkin tarhojen omaa tietoa, joten niistä ei ole tarkkaa sisältöä saatavilla.

Näin on myös Suomen kohdalla. Esimerkiksi sitä, onko Ähtäri Zoo vakuuttanut omalta osaltaan vielä erikseen kalliita pandoja jotenkin, ei kerrota.

”Puiston osalta vakuutuspolitiikka ei ole julkista tietoa”, Niinimäki kertoo.

Suomen valtio ei pandoja niiden Suomessa oloajalta vakuuta.

Pandat tarkassa syynissä

Pandoista huolehditaan Suomessa hyvin intensiivisesti, joten ainakaan sen suhteen ei ole syytä huolestua pandakuolemista.

”Siinä ollaan jopa niin tarkkoja, että ihan päivittäin kerätään ja punnitaan kaikki ulosteet. Siitä pystymme arvioimaan ruokahalua ja suoliston toimintaa, mikä on pandoilla tärkeä mittari”, Niinimäki kertoo.

Kiina on myös asettanut tarkat kriteerit pandojen hoitoon.

”Jos tulee jotain tarvetta tehdä muutoksia tai tulee jotain ongelmia, konsultoimme silloin asiantuntijoita myös Kiinassa ja neuvottelemme heidän kanssaan, miten toimitaan.”

”Mutta tällä hetkellä ei ole mitään akuuttia syytä olla huolissaan pandoista.”

Pentuja tulee harvoin, ja myös niistä pitää maksaa Kiinalle

Pandoille syntyy melko vähän pentuja, ja Suomessa yrityksenä on, että Pyry ja Lumi saisivat luonnonmukaisesti jälkeläisiä, eikä keinosiementämällä, kuten pandojen kohdalla on monesti toimittu.

Ja vaikka pentuja kuolee kaikilla eläimillä melko usein, ovat pandapentujen selviytymismahdollisuudet Niinimäen mukaan parantuneet viime vuosina selvästi.

”Nykyään selviytymismahdollisuudet ovat jo varsin hyvät.”

Mahdollisista tulevaisuuden pentujen vakuutuksista Ähtäri Zoo ei myöskään kerro julkisuuteen.

Sen verran tiedetään, että myös pennuista maksetaan Kiinalle satojen tuhansien eurojen vuokraa vuosittain, ja pennut täytyy lähettää Kiinaan ennen kuin ne täyttävät neljä vuotta.

Pandat ovat kyllä tuoneet Ähtäriin alun tappioiden jälkeen kävijöitä, ja rahaa.

Ähtäri Zoo -yhtiöiden liikevaihto kaksinkertaistui 11 miljoonaan euroon viime vuonna. Tulosta tuli 1,2 miljoonaa euroa. Eläinpuistossa vieraili noin 275 000 ihmistä.

Kiinalle sen sijaan ulkomainen pandayhteistyö on kuitenkin selvästi pelkkää rahaa arvokkaampaa. Kiina toki nostaa hyvää tiliä vuokrapandoillaan, mutta vielä olennaisempaa on maan imagon pehmentäminen pandadiplomatian kautta.

Suomen lisäksi Kiinan pandoja on vuokralla 15 maassa.