Tässä kuussa Kreikka ryhtyi maksamaan aikataulun mukaisesti Suomen sille myöntämää kahdenvälistä velkaa takaisin. Kyseessä oli 3,4 miljoonan euron suuruinen ensimmäinen maksuerä 1,005 miljardin euron kahdenvälisestä lainasta, jonka Suomi myönsi Kreikalle viime vuosikymmenen alussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä olevan valtiontakuurahaston vuoden 2019 tilinpäätös osoittaa, että Suomella on saatavia muiltakin mailta.

Tilinpäätöksen perusteella Suomen valtiolla noin 240 miljoonan euron verran takaisin perittävää velkaa kymmeneltä eri valtioilta.

Suomen takaisinperintäsaamiset valtioilta (Valtiontakuurahaston tilinpäätös 2019)
Irak161 209 798 €
Pohjois-Korea32 863 384 €
Zimbabwe21 932 158 €
Serbia7 620 871 €
Kuuba7 030 418 €
Argentiina3 119 705 €
Pakistan2 937 505 €
Indonesia665 713 €
Libya443 113 €
Bosnia-Herzegovina129 825 €
Yhteensä.237 952 490 €

Valtion rahoitusyhtiö Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen kertoo, että velat ovat muodostuneet vanhoista vientiluotoista, jotka ovat menneet perintään, koska niitä ei ole maksettu asianmukaisesti.

”Finnvera perustettiin vuonna 1999 ja silloin auki olleet saatavat siirrettiin valtiontakuurahastoon. Nämä saatavat ovat pääosin tulleet ennen sitä myönnetyistä takauksista”, Homanen kertoi.

Vientiluottojärjestelyissä on taattu Suomen valtion toimesta suomalaisten yritysten kauppoja ulkomaille.

”Suomalaiselle viejälle on maksettu toimitusten yhteydessä ja vastaanottajamaille on järjestetty pitkä maksuaika. Joissain maissa on sitten jäänyt maksamatta.”

Paperitehdas Pohjois-Koreaan

Suurin takaisin perittävä saatava on Irakissa.

”1980-luvulla oli paljon rakennusvientiä Suomesta Irakiin. Saataville on sitten kertynyt korkoja.”

Pohjois-Korean velkojen taustalla on sinne 1970-luvulla Suomesta valtion takauksella toimitettu paperitehdas. Zimbabwen saatavat taas liittyvät voimalaitosinvestointeihin.

Tilinpäätöksessä kerrotuista Suomen valtion 240 miljoonan euron saatavista noin 200 miljoonaa euroa on valtiontakuurahaston osuutta ja loput ulkoministeriön vanhoja kehitysluottoja.

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Anne Rothovius kertoo, että valtiontakuurahastolle tulee takaisinmaksuja velallisilta valtioilta sen noin 200 miljoonan euron saatavista yhteensä noin viiden miljoonan euron edestä vuodessa.

Seitsemässä maassa, joista valtiontakuurahastolla on saamisia, saamiset ovat niin sanotusti vakautettuja.

”Maiden kanssa on sovittu Pariisin klubissa saamisen vakauttamisesta, jolloin maksusuunnitelma on olemassa ja niistä kertyy suorituksia Suomeen”, Rothovius kertoi.

Pariisin klubi on julkisten velkojien epävirallinen ryhmä, jonka tarkoituksena on etsiä koordinoituja ja kestäviä ratkaisuja velallisvaltioiden maksuvaikeuksiin.

Pohjois-Korean, Zimbabwen ja Libyan kohdalta taas sopimukset takaisinmaksusta puuttuvat eikä maksuja niistä tule. Tilinpäätöksen mukaan Suomen saamiset kolmesta maasta ovat yhteensä yli 55 miljoonaa euroa.

”Pohjois-Korean kanssa solmittu sopimus erääntyi lokakuussa 2018 eikä uutta sopimusta ole saatu tehtyä, koska Korean kansantasavallan viranomaisten näkemyksen mukaan uudesta sopimuksesta ei voida neuvotella ennen kuin kaikki pakotteet (EU, USA) sitä kohtaan on purettu”, kerrotaan Valtiontakuurahaston tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöksen mukaan Zimbabwen ja Libyan tilanteet taas nähdään niin ”haastaviksi”, ettei tällä hetkellä uskota saavutettavan sopimuksia, jotka johtaisivat maksamiseen.

”Perintää jatketaan”

Finnverasta kerrotaan, että Pohjois-Koreaa, Zimbabwea ja Libyaa pyritään muistuttamaan niiden velasta Suomelle.

”Perintää näistä maista jatketaan aktiivisesti”, Homanen kertoi.

Tilinpäätöksissä on ilmoitettu saataville nimellisarvo ja kirjanpitoarvo. Kirjanpitoarvo voi olla huomattavasti matalampi kuin nimellisarvo, esimerkiksi Valtiontakuurahaston saatavan nimellisarvo Irakilta on runsaat 130 miljoonaa euroa, mutta kirjanpitoarvo tästä vain 10 prosenttia, eli noin 13 miljoonaa euroa. Indonesian ja Serbian huomattavasti pienempien saatavien osalta kirjanpitoarvot ovat 94 prosenttia ja 70 prosenttia.

Mitä vähäisemmiksi katsotaan mahdollisuudet saada valtiosta saatavat, sitä matalampi on sen kirjanpitoarvo. Libyan, Pohjois-Korean ja Zimbabwen saatavien kirjanpitoarvo on nolla.

Rothoviuksen mukaan on tiettyjä periaatteita, joilla on päädytty kunkin maan saatavan kirjanpitoarvoon.

”Hyödynnetään muun muassa OECD:n yhteisiä arvostuksia, Pariisin klubissa käytyjä keskusteluja ja Finnveran omia tietoja siitä, miten nämä maat yleensä maksavat velkojaan takaisin”, Rothovius kertoi.

Rothoviuksen mukaan kuitenkin tavoitteena on saada perittyä takaisin koko nimellisarvo.

LUE MYÖS: