Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn varoittaa suorin sanoin suomalaisten velkaantumisesta jälleen kerran. Hän korostaa, että velkaantuneisuus on nyt selvästi korkeampi kuin ennen 90-luvun lamaa.

Rehn huomauttaa samalla, että moni velkaantuu jopa huomaamattaan.

–Maksaminen on muuttumassa osin huomaamattomaksi, ostotapahtuman taustalla tapahtuvaksi toimeksi. Vaikka ostosten teon helpottuminen on myönteistä, niin maksamisen häviäminen ostotapahtuman sisään voi hämärtää kuluttajan ymmärrystä budjettirajoitteistaan. Tämä voi vauhdittaa ylivelkaantumista, kun setelien loppuminen lompakosta ei enää toimi fyysisenä budjettirajoitteena, Rehn kommentoi puheessaan Kivennavan metsä- ja maaseutuiltamissa.

–Ylivelkaantumiseen on löydettävä jarruja. Yksittäisten kansalaisten, etenkin nuorten, liialliseen velkaantumiseen on löydettävä keinoja puuttua ennakoivasti, ettei menetetä isoa osaa kokonaisesta sukupolvesta, hän jatkoi.

Rehn varoittaa, että kotitaloudet ovat Suomessa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden ja tämä altistaa sekä rahoitusjärjestelmän että talouden riskeille. Kotitalouksien velan ja tulojen suhde on Rehnin mukaan kaksinkertaistunut 20 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.

Asuntolainakannan kasvu Suomessa on pysytellyt viime vuosina maltillisena verrattuna vuosituhannen alun kasvuun. Sen sijaan kotitalouksien kulutusluottojen kasvuvauhti on yhä kiihtynyt, kun talouden elpyminen on ylläpitänyt kuluttajien luottamusta.

–Kotitalouksien kulutusmenot ovat viime vuosina kasvaneet käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Kesäkuussa kannan kasvu oli jo 7,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 4,4 prosenttia. Erityisesti vakuudettomat kulutusluotot ovat kasvaneet merkittävästi, Rehn toteaa.

Hän sanoo, että huoli kalliiden kulutusluottojen aiheuttamista lieveilmiöistä on aiheellinen, koska kulutusluotot usein käynnistävät maksuhäiriömerkintöjen kierteen. Asiakastiedon mukaan yksityishenkilöille kirjattiin tammi-kesäkuussa noin 941 000 maksuhäiriömerkintää, joka on yli 100 000 eli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

–Tällä hetkellä ei vielä näytä siltä, että kulutusluotoista aiheutuisi rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavaa riskiä. Kotitalouksilta kuitenkin vaaditaan tarkkaavaisuutta oman velkaantumisensa hallinnassa. Kulutusluottokanta ja lainakanavat kehittyvät nopeaa vauhtia, joten on aihetta kysyä: Onko nykyinen tieto kulutusluotoista ja niiden markkinoista riittävä, Rehn sanoo.

Hän esitti puheessaan positiivisen luottorekisterin luomista Suomeen. Sen avulla velkaantuneisuutta voitaisiin Rehnin mukaan paremmin seurata ja mahdollisiin ylilyönteihin puuttua.

–Finanssivalvonta ja Suomen Pankki tulevat selvittämään tätä yhteistyössä finanssialan kanssa. Selkein tapa edetä asiassa olisi säätää positiivisesta luottorekisteristä lailla.

Suomen Pankin tuoreimman tilaston mukaan kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia asuntolainoja 1,8 miljardin euron edestä. Kotitalouslainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 14,9 miljardia euroa ja muita lainoja 16,5 miljardia euroa.

Keskuspankin mukaan suomalaisten luottolaitosten myöntämistä kulutusluotoista valtaosa eli 74 prosenttia sidottiin vaihtuviin korkoihin, lähinnä eripituisiin euriboreihin.

–Kulutusluotot ovat kustannuksiltaan siten – asuntolainojen tapaan – alttiita korkojen nousulle, Suomen Pankki huomautti.

Asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna huomauttaa, että ylipitkät asuntolaina-ajat ja turhat lyhennysvapaat mahdollistavat ylivelkaantumisen kulutusluotoilla.

–Näin ajaudutaan helposti minimilyhenteisten kulutusluottojen kestokäyttäjäksi. Asuntolainan rinnalla kasvaa useampia kulutusluottopotteja. Kokonaisuus on kestämätön korkojen noustessa. Pitää ymmärtää tämä. On rajoitettava ylipitkiä laina-aikoja ja jättää lyhennysvapaat kriisitilanteita varten. Lyhennysvapaa on riskienhallintaväline ei luotto. Asuntolainaajien toiminta joko estää tai lisää ylivelkaantumisilmiötä, hän kommentoi Uudelle Suomelle.

Olli Rehn varoittaa myös valtion velkaantumisesta.

–Vaikka julkisen velan korkomenot vähenevät yhä suhteessa kansantuotteeseen, valtion ja kuntien jatkuvan alijäämän vuoksi julkisen velan BKT-suhde kasvaa yhä ja on noin 67 prosenttia vuonna 2019. Kasvun voimistuminen hidastaa velan kasvua, mutta ei riitä taittamaan sitä lähivuosina. Urakkaa riittää vielä 2020-luvullakin.

Kaiken kaikkiaan Suomen talouden yleiset näkymät ovat Rehnin mukaan tällä hetkellä hyvät. Samalla hän huomauttaa, että noususuhdanne Suomessa alkoi kuitenkin myöhään, eli kiinni kurottavaa riittää.

–Syksyllä edessä on liittokierros. Vientisektorin palkanmaksukykyyn nojaavaa Suomen mallia ei syntynyt teoriassa, mutta käytännössä se voidaan yhä tehdä. Neuvottelijat ovatkin paljon vartijoina Suomen kasvun ja työllisyyden kannalta.

Olli Rehn on varoittanut suomalaisten velkaantumisesta aikaisemminkin. Esimerkiksi helmikuussa hän muistutti, että Suomen viranomaisilla ei ole lakiin perustuvaa mahdollisuutta asettaa rajoituksia lainanottajan tuloihin suhteutetulle lainanotolle, veloille tai velanhoitokustannuksille.

Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea ESRB varoitti Suomea viime vuoden lopulla kotitalouksien korkeasta ja kasvavasta velkaantumisesta. Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa oli vuoden 2016 lopulla 127 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Komitean mukaan velkaantuminen voi muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kiinnitti joulukuussa huomiota kotitalouksien kasvaneeseen velkaantumiseen.

Suomalaisia on myös muistuteltu siitä, ettei korkotaso pysy ikuisesti ennätysmatalana.

–Suomalaisten kotitalouksien kannalta rahapolitiikka tukee edelleen velallista. Jossakin vaiheessa korkotaso alkanee normalisoitua. Erityisesti asuntovelallisten tulee olla varautunut kasvaviin korkokuluihin, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi vain pari viikkoa sitten.

Lue myös:

Varoitus asuntovelallisille: ”Jossakin vaiheessa korkotaso alkanee normalisoitua”

Huolestuttava tilasto julki - Suomen Pankki: ”Erityisesti vakuudettomien kulutusluottojen kasvuvauhti kiihtynyt”

Uusi varoitus suomalaisten veloista: ”Pahat jäljet”

Suomelle varoitus Euroopasta – syynä tavallisten suomalaisten velkaantuminen