Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vaatii tunnustamaan, että Suomi ajautui sodan osapuoleksi Afganistanissa.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan Afganistanissa laaditaan vaikuttavuusarvio, joka valmistuu ensi keväänä. Suomi kannattaa EU-aloitetta uuden poliittisen yhteistyöfoorumin perustamiseksi Afganistanin naapurimaiden kanssa sekä antaa kansainvälisille järjestöille yleisrahoitusta ja tukee YK:n hätäapurahastoa, Haavisto kertoi. Lisäksi Suomi pyrkii helpottamaan afganistanilaisten perheenyhdistämiseen liittyvää asiointia.

Saramo vaati eduskunnassa ”rehellistä ja suoraa” vaikutusarviota Afganistanin kokemuksista niin, että "oikeasti mennään peilin eteen”. Saramon mukaan vaikutusarvion on annettava tulevaisuuteen eväitä, jotta tällaista ei enää koskaan tapahdu.

”Myönnetään se, että oltiin sotaa käyvä maa, osapuoli, ja sitten tehdään sen pohjalta ne ratkaisut. Ja sitten kun tulevaisuudessa tehdään ratkaisuja, niin tiedetään, mitä tehdään, ja tarvittaessa sitten aina muutetaan toki päätöksiä, kun tilanteet muuttuvat”, Saramo vaati eduskunnassa keskiviikkona, kun salissa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta Afganistanin tilanteesta.

"Vasta nyt myönnetään, että siellä käytiin sotaa. Sellaisesta tämä talo ei kuitenkaan ole päättänyt. Kävimme sotaa, miksi? Ostimme ystävyyttä ja hyväksyntää Yhdysvalloilta, opimme sodankäyntiä, mutta maanpuolustuksessa ehkä tarvittaisiin vähän toisenlaista oppia kuin se oppi, jota on saatu sissiarmeijaa vastaan taistelemisesta."

Näin vastaa Pekka Haavisto

Ulkoministeri Haavisto totesi ajattelevansa tilanteesta toisin kuin Saramo.

”En tähän ajatukseen kyllä yhdy. Kyllähän me kaikki tiesimme syyskuun 11. päivän jälkeen 2001, mitä oli tapahtunut. Afganistanin aluetta oli käytetty valtavan terroriteon valmisteluun, terroriteon, joka olisi saattanut saada jatkoa, jos ei siihen kehitykseen olisi puututtu, ja tämähän oli tämä Afganistan-operaation alku. Se edellinen Taleban-hallitus isännöi siellä terroristisia liikkeitä, ja tähän oli saatava loppu. Tässä oli vahva sotilaallinen komponentti, kyllä, mutta niin kuin täällä kerroin, erittäin vahva kehityskomponentti oli myöskin koko ajan, 20 vuoden ajan, Afganistanissa”, Haavisto sanoi.

Haavisto korosti, että mukana ovat olleet sekä ”sotilaskomponentti” että ”kehityskomponentti”.

”Tässä ovat olleet nämä molemmat: turvallisuus erittäin painokkaasti sen terrori-iskun jälkeen, joka laukaisi tämän koko Afganistanin operaation, mutta kehityskomponentti vahvasti siinä 20 vuoden ajan”, Haavisto sanoi.

Saramon mielestä kiertely ei edistä keskustelua, jota tarvitaan, kun mietitään tulevia operaatioita.

”On todella helppo olla samaa mieltä lähes kaikesta ministeri Haaviston sanomasta, mutta kuitenkin takerrun siihen yhteen sanaan. Sen sijaan, että todettaisiin reilusti meidän ajautuneen sodan osapuoleksi, niin sanotaan, että meillä oli ’kehityskomponentin lisäksi sotakomponentti”, Saramo arvosteli.