Hallitus vastasi oppositiopuolueiden välikysymykseen koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvista leikkauksista eduskunnassa.

Oppositiopuolue RKP:n kansanedustaja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Anna-Maja Hendriksson (r.) korosti, että koulutukseen tehtävät leikkaukset ovat arvovalinta.

–Hallituksen korkeakoululeikkaukset heikentävät Suomen kilpailukykyä ja kestävän kasvun edellytyksiä. Leikkaukset pitää kuitenkin nähdä tätäkin laajempana toimintana, ne ovat vakava uhka koko sivistysyhteiskuntamme perusteita kohtaan, Henriksson sanoi välikysymyspuheessa.

Oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja Emma Kari vertasi tilannetta 1990-luvun lamaan.

–Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta, Kari sanoi.

Hänen mukaansa ”sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen”.

–Koulutusleikkauksissa on kyse paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Kyse on suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta. Lupaus joka Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, Kari sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastasi vertaukseen edelliseen lamaan.

–Vuosina 92-95, jotka muistamme erittäin vaikeina vuosina opetus- ja kulttuuritoimen määrärahoitus alentui noin yhdellätoista prosentilla eli myös tuolloin erittäin vaikeina Suomen talouden vuosina jouduttiin toteuttamaan isoja säästöjä koulutuksen perusrahoitukseen.

Hänen mielestään oli tärkeää, että 1990-luvun laman aikana ”otettiin vahva etunoja koulutuksen kehittämiseen”.

–Säästöjenkin keskellä tehtiin niitä päätöksiä, joiden ansiosta suomalainen peruskoulu on maailman paras peruskoilu. Se on sellanen, jota ihaillaan maailmalla, ja jota pidetään esimerkkinä, Grahn-Laasonen kertoi.

Entinen opetusministeri, oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson arvosteli kovin sanoin Grahn-Laasosen puheita.

–Olen ollut talossa yli 25 vuotta kansanedustajana, vaikuttanut aika keskeisesti suomalaisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittämiseen. En muista koskaan käydyn näin syvällistä, laajaa ja monipuolista keskustelua koulutuksesta ja sivistyksestä kuin nyt. Mistä se johtuu? Siitä, että hallitus on tehnyt ennätyssuuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta, Gustafsson sanoi.

–Täällä ministeri Grahn-Laasonen elvistelee peruskoululla kuinka se on hyvä. Koulu, jota kokoomus vastusti viimeiseen veripisaraan asti kun sitä synnytettiin. Muistelitte 90-lukua. Laitoimme silloin käyntiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen, josta on tullut suuremmoinen menestys myöskin OECD-tutkimuksen mukaan. Sitäkin kokoomus vastusti. Toivon nöyryyttä ja rehellisyyttä hallitukselta, hän lisäsi.

Hallitus kertoi viime vuonna, että "opetusta, tiedettä ja kulttuuria" sopeutetaan 178 miljoonalla eurolla jo vuonna 2016 ja jopa 541 miljoonalla eurolla vuoden 2019 tasossa eli hallituskauden lopussa. Eilen hallitus kertoi uusista leikkauksista ja panostuksista. Valtiovarainministeri Alexander Stubb korosti, että ”koulutuksesta ja tutkimuksesta ei leikata yhtään enempää”. Sen sijaan hallitus ”tekee tiukassa tilanteessa 105 miljoonan euron investointipaketin korkeakouluille ja tutkimukseen”.

Oppositiopuolueet eivät kuitenkaan pitäneet uusia panostuksia koulutukseen riittävinä.

–Kehysriihen tuloksena hallitus jatkaa hölmöläisten peitonjatkamista. Koulutuksen kolmen miljardin säästöt pysyvät ennallaan. Lohdutuksena luvataan kertaluonteinen 100 miljoonan laastarilappu, SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta sanoi.

Myös oppostitiopolue vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki lyttäsi suorasanaisesti koulutusleikkauksia.

–Hallitusohjelman toiveet Suomesta koulutuksen ja osaamisen kärkimaana ovat pelkkää sanahelinää, kun samanaikaisesti koulutuksesta leikataan yli miljardi euroa vuositasolla. Samoin kehysriihessä myönnetty lisäys on pelkkää laastaria verilöylyn paikkaamiseen, Arhinmäki sanoi.