Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson arvostelee Suomen terveydenhoitojärjestelmää kovin sanoin.

THL:n viikko sitten julkaisema ratkaisuehdotus, yksityisten yritysten palveluiden ottaminen julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon tueksi, on herättänyt sekä poliittista vastustusta että kannatusta. Etenkin SDP:ssa on oltu huolissaan siitä, että mallissa perusterveydenhuolto ”näivettyy entisestään” ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa.

THL:n Jonssonin näkemyksen mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole kauheasti näivettymistä, jos verrataan muun muassa naapurimaihin.

–Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme on Euroopan pohjasakkaa. Meillä on lähes kaikkein epätasa-arvoisin järjestelmä. Meillä on hyvä kapasiteetti muille paitsi niille, jotka niitä palveluita todella tarvitsevat, Jonsson sanoo Uudelle Suomelle.

–Kaikista sairaimmilla, vanhuksilla, työttömillä ja vähävaraisilla on pääsy pelkästään kunnalliseen perusterveydenhuoltoon, jossa saatavuus on huono. Varakkaammilla on muut vaihtoehdot, hän lisää.

”Poliitikkojen puheet ovat aivan kummallisia”

Suomessa on siirrytty Jonssonin mukaan ”täysin kontrolloimattomaan”, yksityiseen rahoitukseen pohjautuvaan terveydenhuollon suuntaukseen ilman kunnollista suunnittelua.

Hänen mukaansa järjestelmä on Suomessa jakanut kansan kahtia niihin, jotka joutuvat jonottamaan julkiseen terveydenhoitoon, sekä niihin, joilla on varaa yksityisen puolen ohituskaistaan tai jotka ovat työterveydenhoidon piirissä.

–On aivan kummallista, että poliitikot puhuvat, että meidän julkisesti rahoitettu tasa-arvoinen järjestelmämme on uhattuna, koska se on jo nimenomaan menettänyt julkisesta rahoituspohjastaan aika paljon ja se on hyvin epätasa-arvoinen, Jonsson sanoo.

THL uudistaisi Suomen terveydenhuoltoa niin, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksyttaisiin myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Laitoksessa uskotaan, että tämä helpottaisi ”jonottamatta hoitoon” -tavoitteen saavuttamisessa.

–Tavoitteena on, että potilas voi valita kunnallisen rinnalla myös yksityisen yrityksen hoitoa. Tämä muistuttaa niin sanottua palvelusetelimallia, Jonsson sanoo.

Ruotsissa on hyviä kokemuksia yksityisten terveyspalveluiden ottamisesta julkisen terveydenhuollon rinnalle. Malli toimii niin sanotulla ”raha seuraa potilasta” -periaatteella. Tarkoituksena on, että asiakas ”voi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, mikä taho tuottaa palvelun”.

–Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä, Jonsson sanoo.

THL:n mukaan terveydenhuollon kustannukset eivät ole Ruotsissa nousseet. Lääkäreitä on muutoksen jälkeen siirtynyt julkiselta puolelta yksityiselle. Ongelmana Jonssonin mukaan on sama asia kuin ennenkin, eli harvaan asutuille seuduille on edelleen vaikea saada lääkäreitä.

–Ei tämä uusi järjestelmä mikään taikasauva kuitenkaan ole, Jonsson sanoo.

Ruotsissa ei näyttöä kustannusten salakavalasta noususta

Muun muassa Uppsalan yliopiston dosentti Ulrika Winbland on tutkinut Ruotsin yksityistämismallin seurauksia. Esimerkiksi vanhusten hoidossa yksityistäminen on hänen tutkimustensa mukaan saanut aikaan huomattavia eroja. Henkilöstön määrä on pienempi hoidettavaa asukasta kohden, mutta hoidon laadussa on tapahtunut parannuksia ja muun muassa aterioiden välinen yöllinen tauko on lyhentynyt.

Winblandin mukaan yksityistämisen seurauksia täytyy kuitenkin jatkuvasti tarkkailla.

Suomessa yhtenä vaarana on pidetty sitä, että kustannustehokkaamman yksityisen sektorin palveluiden kustannukset alkavatkin nousta sitten, kun julkinen sektori on tullut niistä riippuvaiseksi.

Pia Maria Jonssonin mukaan näin ei ainakaan toistaiseksi ole naapurimaissa.

–Tätä on epäilty, mutta ei Ruotsissa ja Norjassa ole ainakaan vielä merkkejä siitä. Jos sellaista olisi näkyvissä, siihen kyllä ehdittäisiin reagoida, Jonsson vastaa.

Suomessa THL:n aloitetta ovat tukeneet etenkin kokoomuksen poliitikot. Muun muassa kansanedustaja Lenita Toivakka on kirjoittanut Puheenvuoron blogissaan Ruotsin mallista.

–On selvää, että meidän on otettava mallia Ruotsin hyvistä kokemuksista, mutta oikeasti meidän on räätälöitävä Suomeen aivan oma malli. Valinnanvapaus lisääntyy Suomessakin uuden lainsäädännön myötä ensi vuoden alussa. Ongelma on se, että meillä ei aidosti ole mistä valita. Kun Ruotsin mallin mukaisesti meilläkin raha seuraisi potilasta, palvelujen tuottajien määrä todennäköisesti kasvaisi, Toivakka kirjoittaa blogissaan.