Työantajapuolta edustavan Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala arvioi Uudelle Suomelle, että perjantaiksi suunniteltu suurmielenosoitus on ”ehdottomasti poikkeuksellinen” Suomessa.

Lavikkalan mielestä tapahtumassa on nähtävissä yleislakkohenkeä.

Kaupoissa ruuhka jo torstaina?

Lavikkalan mukaan työnantajille on käytännön kannalta ongelmallista, ettei poliittiseen mielenilmaukseen osallistumisesta tarvitse kertoa etukäteen. Tästä syystä ennen perjantaita ei tiedetä, miten kaupat voivat olla auki mielenilmauksen aikaan perjantaina kello 11–13.

Palvelualojen ammattiliitto PAM kehottaa työntekijöitä osallistumaan mielenilmaukseen lopettamalla työnteon perjantaina kello 11:00–13:00 välisellä ajalla tai siksi ajaksi, kun osallistuu Helsingin Rautatientorilla olevaan mielenilmaisuun.

- Paljon riippuu siitä, miten työntekijät innostuvat osallistumaan tähän. Torstai voi olla vilkas päivä kaupoissa [kun asiakkaat varautuvat häiriöihin perjantaina] ja vastaavasti myös lauantai, Lavikkala ennakoi.

Hänen mukaansa esimiehet ja kauppiaat pyrkivät itse pitämään kassoja auki perjantaina mahdollisuuksien mukaan.

PAM toteaa, että liiton jäsenten ”poistuminen työpaikoilta merkitsee sitä, että kauppoja, ravintoloita ja muita palveluja on kokonaan tai osan aikaa kiinni mielenilmauksen johdosta perjantaina”.

”Suhteettoman iso työtaistelutoimi”

Lavikkalan mielestä perjantain työtaistelutoimi on suhteettoman suuri.

- Pitäisi kysyä, missä menee kohtuullisuuden raja. Suomi seisoo – onko se suhteessa näihin [hallituksen] toimiin?

Lavikkalan mielestä kolmikantayhteistyön arvioiminen ei saa olla Suomessa tabu. Työmarkkina-asioista on sovittu vuosikymmenet työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken, mutta yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus on ajamassa työelämän uudistuksia läpi pakottavalla lainsäädännöllä.

- Kolmikannalla on tehty hyviäkin sopimuksia, mutta se on ollut sellaista nollasummapeliä. Nyt Suomi on niin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, nyt ollaan eurossa eikä voida devalvoida. Nyt on kriisiaika ja eduista on leikattava, joten tilapäisesti voidaan mennä eduskunnan lainsäädäntövallan kautta. Katsotaan, jos voidaan palata kolmikantaan sitten parempina aikoina. Näitä ei pitäisi asettaa vastakkain, Lavikkala sanoo.

- Työmarkkinapöydässä rajujen muutosten läpi saaminen on mahdotonta. Mutta kriisiaika vaatii järeämpää muutosjohtamista, hän jatkaa.

Lavikkalan mielestä koko elinkeinoelämä myös joutuu tavallaan sijaiskärsijäksi, kun huhtikuun eduskuntavaalien tulosta hyvinkin selvästi vastaava hallituskokoonpano aiheuttaa suuren vastareaktion palkansaajissa.

- Onhan tämä iso muutos ay-liikkeelle hyväksyä. Mikä tahansa muutos kun tulee, niin se aiheuttaa nitinää ja natinaa, ja työnantajien pitää se kestää. Ymmärrän työntekijöiden kannan, mutta on mahdollista, että voitaisiin muuttaa koko meidän systeemiä niin, että tulevaisuudessa olisi enemmän työpaikkoja. Pitäisi nähdä askeleen eteenpäin, Lavikkala sanoo.

Lavikkalan pelko on se, että perjantainen sinänsä ymmärrettävä ”höyryjen päästö” jää päälle ja vastaavanlaisia tempauksia tulee lisää.

- Ay-liike ajaa omien palkansaajiensa etuja, niin kuin pitääkin, mutta pitää muistaa, että hallitus ajaa kaikkien asiaa. On meillä aika paljon työttömiäkin, Lavikkala sanoo.