Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos vaatii niin sanotun Tiitisen listan julkaisemista ja näpäyttää Supoa, joka tiedotti tänään, ettei se luovuta listaa tutkimuskäyttöön.

Moni muukin on samoilla linjoilla kokoomusnuorten kanssa.

Tiitisen lista on nimetty Supon entisen päällikön, Seppo Tiitisen mukaan. Vuonna 1990 saatu lista koostuu suomalaisista, jotka olivat yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasiin.

Supon mukaan kyseessä on asiakirja, jonka Supo on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.

Listasta oli tehty yksi tutkimuslupahakemus. Hakemuksen tekijäksi tiedetään Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Kimmo Elo, joka tutkii DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Uusi Suomi ei ole tavoittanut Eloa kommentoimaan päätöstä.

Supo myöntää tutkimusluvan, mutta ei luovuta Tiitisen listaa, koska ”ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle”.

–Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy, Supon tiedotteessa todetaan.

Lue tarkemmin: Nyt tuli päätös: Supo ei luovuta Tiitisen listaa tutkijalle – syynä valtion turvallisuus

Kokoomusnuoret pitää perustelua asiallisena, mutta muistuttaa, että myös siitä, että Tiitisen listaa ei julkaista, voi olla haittaa valtion turvallisuudelle ja demokratialle.

–Tiitisen lista tulee julkaista, sillä kansalaisilla on oikeus tietää, ketkä entisistä ja nykyisistä päättäjistä sekä puolueista ovat osallistuneet yhteistyöhön vieraan vallan kanssa kylmän sodan aikana. Suojelupoliisin perustelu haitoista tiedusteluyhteistyölle on sinällään asiallinen, mutta kansallisen intressin tulisi tässä kysymyksessä olla erilainen. Suomen pitää pystyä käsittelemään historiassaan tapahtuneet vääryydet, Vuornos sanoo tiedotteessa.

Kokoomusnuoret pitää välttämättömänä, että oman lähihistoriamme epäselvyydet selvitetään myös tulevan tiedustelulainsäädännön näkökulmasta. Esityksessä tiedustelulaiksi on esitetty eduskuntaan perustettavaksi tiedusteluvaliokuntaa, jolla olisi laaja tiedonsaantioikeus ja kyky parlamentaariseen tiedustelun valvontaan.

–Olisi äärimmäisen ongelmallista, jos tiedusteluvaliokunnan jäseneksi päätyisi poliitikkoja, joilla on historiaa salaisesta yhteistyöstä vieraiden valtojen kanssa. Se, jos jokin on riski kansalliselle turvallisuudelle.

–Tiedustelulainsäädännön edetessä olisi hyvä paikka selvittää lähihistoriamme epäselvyydet. Samalla, kun käymme laajaa yhteiskunnallista keskustelua tiedustelusta, olisi syytä aloittaa vakava keskustelu historiasta tällä saralla.

”Kähmyilijät pääsevät kuin koira veräjästä”

Moni on ihmetellyt Supon päätöstä Twitterissä. Vihreiden Mikko Kiesiläinen kiittääkin kokoomusnuorten avausta. Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi puolestaan esittää oman vaatimuksensa, jota kiittelee Carl Haglundin (r.) avustajana puolustusministeriaikana toiminut Patrik Gayer.

– Tiitisen lista pitäisi julkistaa. Jo presidentti Koivisto tuumasi aikanaan, että sen julkistamisesta syntyisi vähemmän vahinkoa kuin sen salaamisesta, Näkkäläjärvi twiittaa.

– Tiitisen lista on selkeästi sukupolvi- eikä ideologinen kysymys. Lista julki ja itä-yhteydet avoimeen tietoon! Hyvä Näkkäläjärvi, Gayer kiittää.

Myös Espoon kaupunginvaltuutettu Mikko Laakso (kok.) ja keskustavaikuttaja Antti Siika-aho kommentoivat Supon päätöstä.

–Salailu jatkuu ja suomettumisen ajan kähmyilijät pääsevät jälleen kuin koira veräjästä, Laakso twiittaa.

–Vaikeaa hahmottaa, miksi Tiitisen lista pitää edelleen salata. Tuskinpa siellä nimiä, joilla ei olisi enää maalle muuta kuin historiallista merkitystä. Toisaalta, tietenpä Supolla on perusteensa, Helsingin keskustan puheenjohtaja Siika-aho twiittaa.

Kiistelty lista on kuohuttanut aika ajoin ja myös media on vaatinut sitä julki jopa oikeudessa.

Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Lista on salassa pidettävä julkisuuslain mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi vuonna 2050.