Kolmen viikon kuluttua voimaan astuvat uudet EU-määräykset kodinkoneiden energiatehokkuudesta ovat jo aiheuttaneet valtavan keskustelun Euroopan unionin tarpeellisuudesta.

Tuorein esimerkki on komission asetus numero 666, joka puuttuu pölynimurien tehonkulutukseen. Kansalaiskeskustelussa asetus on ymmärretty niin, että komissio olisi leikkaamassa imureiden imutehoa.

Suomen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Seppo Niemi haluaa korjata väärinkäsityksen asetuksesta.

- Ensimmäistä kertaa EU asettaa rajat imureiden hyötysuhteelle. Eli kuinka paljon imuri kuluttaa sähköä ja kuinka paljon se todellisuudessa imee pölyä lattialta, Niemi summaa asetuksen tarkoituksen.

Tällä hetkellä markkinoilla olevia imureita ei säännellä käytännössä lainkaan. Kuluttajalle voidaan siis myydä satoja ja jopa tuhansia watteja sähköä kuluttava laite, joka hädintuskin jaksaa vetää hiuksia lattialta sisäänsä. Erityisesti vanhojen imureiden hyötysuhde on usein olematon.

- Nyt imureista ilmoitetaan ottoteho eli kuinka paljon se kuluttaa sähköä. Käytännössä kaikki mallit ovat kuitenkin imuteholtaan alle 500 wattia eli sähköä kuluu, mutta laite tuottaa lämpöä ja ääntä, Niemi sanoo.

Kuuluisa imureiden tehonleikkaus tarkoittaa sitä, että ensi vuoden syyskuusta eteenpäin pölynimurin ottoteho saa olla vain 1 600 wattia.

- Imureihin ei tarvitse tehdä paljoa muutoksia, että vähemmällä energialla saadaan irti parempi teho, Niemi sanoo.

Käytännössä imurin pitää kuluttaa keskivertotalouden käytössä alle 62 kilowattituntia vuoden aikana. Keskivertotalous on laskettu 87-neliöiseksi taloudeksi, jota imuroidaan 50 tuntia vuodessa.

EU:n komissio perustelee imureiden sääntelyä energiansäästöllä. Laskelmien mukaan vuonna 2020 eurooppalaiset käyttäisivät ilman sääntelyä 34 terawattituntia pelkästään imurointiin. Sähköä kuluisi siis noin kahden Olkiluoto-3:n ydinreaktorin verran.

Komission asetus numero 666 pitää sisällään myös muita yhä kiristyviä vaatimuksia pölynimureille. Vuonna 2017 imureiden melutaso pitää saada normaalikäytössä alle 80 desibelin.

Työsuojelumääräysten mukaan työpaikalla on käytettävä kuulonsuojausta, jos jatkuva melutaso ylittää 85 desibeliä.

- Tämä ei ole paha vaatimus, Tukesin Niemi arvioi.

Toinen retosteltu energiansäästödirektiivi koskee pesukoneita. Jatkossa pesukoneiden energiatehokkuutta parannetaan muun muassa vaatimuksella 20 asteen pesuohjelmasta.

- Jo nyt pesukoneissa on kylmäohjelmia. Tässä on laskettu, että vesi saadaan 20 asteen lämpöiseksi pesukoneen tuottamalla hukkalämmöllä, Tukesin Niemi taustoittaa.

- Muut ohjelmat jäävät edelleen koneisiin. Ei tuota 20 asteen ohjelmaa ole pakko käyttää.

Pesukoneiden energiatehokkuutta parantamalla komissio arvioi EU-alueen energiansäästön noin 10 terawattitunniksi. Se on hieman vähemmän kuin yksi Olkiluoto-3 –ydinreaktori vuodessa.