Unkarin hallitus horjuu, kun EU-tuet romahtavat ja taloustilanne heikkenee. Muutos leijuu ilmassa paikallisvaalien alla. EU:n puheenjohtajamaa Suomi on edellyttänyt oikeusvaltio­periaatteen noudattamista ehtona EU-tuille, mutta Unkari vastustelee.

Unkaria yksinvaltaisesti hallitseva Fidesz-puolue voitti kevään eurovaalit suvereenisti, mutta varsinainen maanvyöryvoitto jäi silti toteutumatta. Puolue tavoitteli kahta kolmasosaa Unkarin 21 parlamenttipaikasta, mutta jäi alle tavoitteensa, 13 paikkaan. Tämä oli selvä takaisku pääministeri Viktor Orbánille.

”Orbán ei voinut esiintyä voittajana vaalien jälkeen”, toteaa vaalitutkija Robert Laszló riippumattomasta Political Capital -tutkimusyhtiöstä Kauppalehdelle.

Fidesz ja Orbán olivat odottaneet populistien todellista läpimurtoa Euroopan unionissa, mutta sekin jäi toteutumatta. Nyt koko EU-parlamentissa populisteilla on noin kolmasosa paikoista, minkä vuoksi he ovat sivussa päätöksenteosta monissa valiokunnissa.

Myös Fideszin asema parlamentin keskusta­oikeistolaisessa EPP-ryhmässä heikkeni entisestään. Fidesz on parhaillaan jäähyllä ryhmän toiminnasta. Orbán oli toivonut, että EPP:n enemmistöasema parlamentissa olisi riippunut Fideszin edustajista, mutta tämäkään suunnitelma ei käynyt toteen. EPP on isoin ilman Orbánin ryhmääkin.

Fidesz ja Orban tarvitsevat EPP:tä enemmän kuin EPP Fidesziä. Fideszin valtuudet koskevat ainoastaan parlamenttiryhmää, eikä se kykene juuri vaikuttamaan EPP:n linjaan tai päätösten valmisteluun.

Unkarin hajanaisen opposition kannalta vaali­tulos oli yllätys: uudet liberaalia demokratiaa kannattavat puolueet, Demokraattinen koalitio ja Momentum, menestyivät odotettua paremmin. Perinteinen sosialistipuolue jäi näiden uusien voimien varjoon.

Unkarissa käydään lokakuussa kunnallisvaalit, ja muutos leijuu ilmassa. Fideszin valta-asema saattaa murentua monessakin isossa kaupungissa. Maan oppositiopuolueet ovat vihdoin kyenneet sopimaan yhteisestä ehdokkaasta pääosassa kunnista.

”Tulevat paikallisvaalit näyttävät suunnan, mutta tilanne on nyt joka tapauksessa toinen. Oppositio asettaa yhteisen ehdokkaan pääosassa vaalipiireistä, ja on hyvin mahdollista, että he voittavat varsinkin isommissa kaupungeissa”, Laszló toteaa.

Suomi on kirvoittanut Unkarin johdolta hermostuneita reaktioita. Tapojensa mukaisesti – faktoista piittaamatta – pääministeri Viktor Orbánin hallinto on yrittänyt kyseenalaistaa Suomen mainetta oikeus­valtiona ja vapaan median maana.

Lue myös: Unkari jatkoi Suomi-ryöpytystään: ”Venäläiset oligarkit ostavat kokonaisia saaria Suomesta – ja entäs Jari Aarnio?”

Transilvaniassa heinäkuussa puhuessaan Orbán kehotti uskollisia unkarilaisvähemmistöön kuuluvia kuulijoitaan pidättelemään nauruaan, kun on puhe Suomesta.

Ei ihme, jos Orbán ei suostu riippumattoman ja kriittisen median haastatteluihin tai julkisiin tv-väittelyihin opposition kanssa. Hän ei joko tiedä tai välitä siitä, mitä kansainväliset vertailut kertovat Suomen oikeusvaltion ja demokratian tilasta.

Lue lisää: Tutkijan havainto Viktor Orbánin Suomi-ryöpytyksestä: ”Hyvin tietoinen provokaatio”

Suomi on edellyttänyt oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-tuen ehtona. Tähän Suomella on EU:ssa enemmistön tuki. Lakiesityksen ratkaiseva käsittely on edessä Euroopan neuvostossa lähiaikoina.

”Unkari, Puola, Bulgaria ja Romania eivät kykene kaatamaan hanketta. Italia on yksi nettomaksajista, joten sen intressi ei ole lapioida rahaa Unkariin”, Laszló arvioi.

Suomen puheenjohtajakaudella alkaa kova vääntö unionin seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista. Suunta on, että itäisiltä jäsenmailta leikataan isolla leikkurilla ja eteläinen EU, ulkorajat sekä digitaali­teknologian kehitys ovat seuraavan budjetin painopisteitä.

Unkarin, Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden on vaikea argumentoida, miksi rahojen kanavoiminen juuri niille olisi Euroopan näkökulmasta asetettuja painopistealueita tärkeämpää.

Orbánin Fidesz-puolue haluaisi leikata kansalaisjärjestöille EU-budjetista menevää tukea, mutta ei onnistune tässäkään tavoitteessaan.

”Unkarin media ei ole juuri käsitellyt budjettikysymystä. Unkarilla ja Puolalla on neuvotteluissa veto-oikeus, mutta sen käyttäminen saattaisi tietää vakavia seurauksia. Uskon, että sopimus syntyy lopulta vaikeiden vääntöjen jälkeen”, Laszló sanoo.

Hän arvelee, että Fidesz palaa kesän jälkeen hieman sovittelevampana EU-yhteistyöhön, koska sen asema kiilan lyöjänä on heikentynyt.

Lue koko juttu Kauppalehdestä.

Lisää aiheesta:

Ex-diplomaatin huomio Viktor Orbánista HS:ssa: ”Jos ei muu auta, viedään EU-tuet”

Unkarin suurlähetystö: ”Orbán puhui avoimesti Suomen oikeusvaltiotilanteen heikkouksista”

Historiantutkija arvioi Viktor Orbánin puhetta: ”Ei kai autoritaari tuon selkeämmin voi maailmankuvaansa ilmaista”