Suomen maahanmuuttopoliittinen linja vaikuttaa kiristyneen merkittävästi tänään hallituksen neuvotteluissa.

Suomi on ottamassa ”aktiiviseen keinovalikoimaan” muun muassa Schengenin sisärajatarkastukset pistokokeineen ja tiukentamassa perheenyhdistämisen ehtoja entisestään. Suomi kannattaa myös turvapaikkahakemusten käsittelyä etänä Etelä-Euroopassa tai EU:n ulkopuolella, kun tällä hetkellä hakemuksen voi jättää vain fyysisesti maassa, josta turvapaikkaa hakee. Tarkoituksena on hillitä muuttoliikettä niiden turvapaikanhakijoiden osalta, joiden hakemus hylätään.

Valtioneuvoston sivuilla julkaistiin perjantaina iltapäivällä lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimenpiteistä, jotka hyväksyttiin aamun neuvotteluissa. Maahanmuuttopolitiikkaa kiristävien toimenpiteiden takana on Suomeen asti etsiytyvien turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu.

– Hallitsematon muuttoliike on saatava hallintaan ja ihmiset on ohjattava laillisille ja turvallisille reiteille, hallitus linjaa presidentti Sauli Niinistön sanomaa mukaillen.

Lista sisältää sekä kansallisia, EU:n laajuisia että kansainvälisiä toimia, joita Suomi kannattaa. Osa toimista tähtää Suomen houkuttelevuuden vähentämiseen, osa esimerkiksi kotoutustoiminnan tehostamiseen. Poimintoja alla.

Kansallisia eli Suomen omia toimia ovat esimerkiksi:

– Aktiiviseen keinovalikoimaan otetaan Schengenin sisärajatarkastukset, mukaan lukien väliaikaiset pistotarkastukset.

– Laivayhtiöiden tulee tarkistaa lipunmyynnin yhteydessä Suomen maahantuloon tarvittavat asiakirjat samaan tapaan kuin lentoliikenteessä.

– Tiedottamalla viestitään lähtömaihin Suomen mahdollisista maahanmuuttopolitiikan muutoksista.

– Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Esillä on ollut muun muassa niin sanotun toimeentuloedellytyksen laajentaminen nykyisestään.

– Käynnistetään välittömästi selvitys, jonka päämääränä on [turvapaikanhakijoiden] vastaanottorahan tason laskeminen. Vastaanottoraha on tällä hetkellä 30% pienempi kuin yleinen toimeentulotuki, koska turvapaikanhakija saa majoituksen ja perusterveydenhoidon vastaanottokeskuksen toimesta.

– Selvitetään pikaisesti, voidaanko sosiaaliturvajärjestelmät muuttaa siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, vaan heillä on oma kotouttamisjärjestelmä.

– On myös varmistettava, että kaikki myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat osallistuvat kotouttamistoimiin. Tätä ei voida jättää henkilön itsensä päätettäväksi vaan viime kädessä tämä on asetettava erilaisten sosiaaliturvamuotojen ehdoksi.

– Tukijärjestelmän on oltava aktivoiva ja edistettävä integraatiota yhteiskuntaan. Käytännössä ensivaiheessa tämä tarkoittaisi osoitusta aktiivisesta kielenopiskelusta. Kielitestien läpäisyllä on mahdollisuus saada kielibonus. Lisäksi velvoitetaan osallistumaan työllisyyden edistämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi työharjoittelun luonteiseen yleishyödylliseen työhön esimerkiksi kunnissa.

Lisäksi kansainväliseksi toimeksi kirjattu mutta osin kansallinen päätös on seuraava:

– Suomen tulee solmia kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta palautussopimukset Irakin ja Afganistanin kanssa muiden Pohjoismaiden tavoin. Lisäksi palautussopimus tulisi neuvotella myös Somalimaan kanssa, joka joillakin Pohjoismailla jo on. Suomessa tämä edellyttää ulkoasianministeriön ja sisäministeriön yhteistyötä ja myös näihin maihin suunnattujen tukitoimien kytkemistä neuvotteluihin.

EU:n sisäisistä toimista mainitaan muun muassa:

– Suomi kannattaa sitä, että Etelä-Eurooppaan (tai EU:n ulkopuolelle) perustetaan vastaanottokeskuksia, joissa turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, käsitellään ja vasta sen jälkeen myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat siirrettäisiin jäsenmaihin.

Muutos olisi toteutuessaan merkittävä, sillä tällä hetkellä turvapaikkaa voi hakea vain siitä maasta käsin, josta turvapaikkaa hakee, mikä on yksi tekijä tämänhetkisen kansainvaelluksen takana.

EU:n sisäisiin linjauksiin kuuluu myös:

– Komission viimeisimmät esitykset pitävät sisällään muun muassa turvallisten alkuperämaiden listan, johon kuuluvista maista tulevien turvapaikanhakijoiden hakemukset voidaan katsoa lähtökohtaisesti perusteettomiksi. Suomen lainsäädäntö sisältää jo mahdollisuudet nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn, jota jo Balkanin maiden osalta käytetään. Suomi kannattaa turvallisten maiden listan laatimista.

LUE MYÖS: Ministeri veti esiin laskelman – vaatii turvapaikanhakijoille omaa tukijärjestelmää