Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.).Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Helsinki tarvitsee oman moskeijan, mutta nyt vireillä oleva suurmoskeija se ei välttämättä ole.

Näin katsovat Uuden Suomen haastattelemat helsinkiläiset kuntavaaliehdokkaat Ujuni Ahmed (kok.), kansanedustaja-kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar (sd.) sekä kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.). Razmyar ja Ahmed ovat molemmat muslimeja, mutta Yanar ei tunnusta mitään uskontoa.

– Olisi korkea aika, että Helsingissä olisi oikea moskeija, jossa voisi rauhassa rukoilla ja se olisi ihan oikean moskeijan näköinen, Ahmed sanoo.

Nykyisessä, Hanasaareen kaavaillussa suurmoskeijahankkeessa kaikkia ehdokkaita epäilyttää hankkeen taustalla oleva rahoitus. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurmoskeijan rahoitusta olisi lupautunut järjestämään Saudi-Arabian läheinen liittolainen Bahrain. Rahaa noin 140 miljoonan euron hankkeeseen olisi luvassa mahdollisesti myös muista Persianlahden maista.

– Se joka tässä askarruttaa on se, että Bahrainissa ja näissä muissa maissa on tosi jyrkkiä uskontulkintoja ja huono ihmisoikeustilanne. Huoleni on se, että mitä muuta rahoituksen mukana tulee, sanoo Yanar.

– Iso kysymys on lisäksi se – ja tästä ei julkisuudessa ole oikeastaan puhuttu – miten moskeijan toiminta rahoitetaan. Moskeijan tai minkä tahansa toiminnan ylläpitäminen on iso kustannus. Tässä rahoituskysymyksessä itse kaipaan lisäselvennystä juuri siihen, kuka tai mikä taho tätä toimintaa rahoittaa sitten kun se moskeija on täällä, arvioi puolestaan Razmyar.

Rahoituksen ohella suurmoskeijahankkeessa epäilyttää se, tulisiko siitä aidosti kaikkien muslimien yhteinen rukoushuone. Yanar kertoo havainneensa, että vaikka suurmoskeijahankkeen edustajat julkisuudessa korostavat sen olevan kaikkien muslimien yhteinen, ei ydinryhmässä ole shiiataustaisia.

– Minulle ainakin muslimina – olen sunnitaustainen – tulee heti tosi ikävä ja todella negatiivinen tunne tästä jaottelusta. Moskeija, jonka pitäisi juuri edistää vuoropuhelua muiden uskontokuntien kanssa, ei voi tehdä tällaista jakoa. Jos tulee moskeija, niin sen tulee olla kaikkien muslimien moskeija, Razmyar sanoo.

Lue myös:

Suurmoskeija puhuttaa: ”Vapaavuoren jutut ovat synkkiä”

Jan Vapaavuori tiukkana: Vastustan suurmoskeijaa riippumatta rahoittajasta

Näkökulma: Onneksi Helsinkiin viritellään suurta moskeijaa

Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä eri moskeijaa ja rukoushuonetta. Monet sijaitsevat erilaisissa kellareissa ja kerhohuoneissa. Suomen toistaiseksi ainoa varsinainen moskeija on vuonna 1942 valmistunut Järvenpään moskeija. Rahoitukseen liittyvistä epäilyistä huolimatta ehdokkaat korostavat, että Helsinkiin tarvittaisiin ”oikea moskeija”.

– Olen itsekin ollut todistamassa sitä, että esimerkiksi hautajaisia varten ei ole paikkaa, minne mennä ja rukoilla vainajan puolesta. Ihmiset ovat olohuoneissaan, kun ei vain ole paikkoja. Moskeijan pitää olla siisti, puhdas ja hyvin huoliteltu. Mutta rahoituksen pitää olla tosi läpinäkyvää. Kenelläkään ei saa jäädä epäselväksi, mistä rahoitus tulee, Razmyar sanoo.

– Viranomaisten kannalta se helpottaisi yhteistyötä, kun moskeijan toiminta olisi läpinäkyvää. Se helpottaisi paljon nykyistä tilannetta, kun on paljon rukoushuoneita, missä voi olla sellaisia opetuksia, joista ei välttämättä niin hyvin tiedetä, arvioi puolestaan Ahmed.

Hanasaareen kaavailtuun suurmoskeijaan kuuluisi noin 3 000 neliömetrin kokoisen moskeijan lisäksi 15 000 neliömetrin islamilainen liikunta- ja kokouskeskus. Yanar korostaa, ettei helsinkiläisiä tule jaotella eri liikuntapaikkoihin uskonnollisen taustansa mukaan. Hänen mukaansa urheilu ja liikunta on tärkeä rooli yhteiskuntaan integroimisessa.

– Itse olen oppinut suomea pelaamalla jalkapalloa, turkkilaistaustainen Yanar huomauttaa.

Afgaanitaustainen Razmyar pitää puolestaan hyvänä, että suurmoskeijaan kuuluisi myös kokoontumistiloja erilaista yhdistystoimintaa varten. Hän kannattaa myös erityisesti maahanmuuttajanaisia silmällä pitäen varattuja naistenvuoroja esimerkiksi uimahalleissa.

– Jos päivässä kaksi tuntia on naisten vuoro, niin kuin esimerkiksi Yrjönkadun uimahallissa, niin mieluummin haluan, että ihmiset liikkuvat kuin ovat pelkästään kotona, vaikka se vaatisi yhteiskunnalta vähän vastaan tulemista. Mutta eikö se Myllypuron liikuntakeskus ole riittävä lapsille ja nuorille, Razmyar jää pohtimaan.

Suurmoskeijahankkeen edustajat ovat toivoneet myös, että Helsingin suurmoskeijaan voisi tulla minareetti. Minareetista ei välttämättä kuuluisi rukouskutsuja, vaan hankkeen edustajat ovat esittäneet, että äänen sijasta rukouskutsuja voitaisiin antaa vaikkapa valokutsuilla, kertoi aiemmin Uudelle Suomelle Helsingin kaupungin rakennusviraston tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen.

– En usko, että Helsingistä alkaisi yhtäkkiä kuulua rukouskutsuja. Kyllä me muslimit tiedämme, ettemme me ole muslimimaassa ja uskon, että moskeijan suunnittelijat ottavat tämän huomioon, somalitaustainen Ahmed sanoo.

Lue lisää:

Vääntö suurmoskeijasta: ”Miten hallitus aikoo varmistaa turvallisuusnäkökohdat?”

”Uskonnonvapaus ei tarkoita oikeutta rakentaa mitä tahansa minne tahansa”

Suurmoskeija kuohuttaa – sunnijohtaja: ”Toiminta on suomalaista”

Tunnustus Belgiasta: Brysselissä valtava ongelma – ”Paikka, johon voit kadota”

Kansanedustaja Helsingin suurmoskeijasta: Ulkomainen rahoitus kiellettävä – katsokaa Belgiaa