– Sana ”suurmoskeija” antaa väärän kuvan. Se on iso moskeija, sanoo Suomen Islamilaisen Neuvoston (Sine) hallituksen puheenjohtaja Anas Hajjar.

Helsinkiin kaavailtu Suomen ensimmäinen varsinainen moskeijarakennus nousi viime viikon lopussa isosti tapetille, kun Helsingin Sanomat kertoi hankkeen osin Bahrainista tulevan rahoituksen huolettavan suomalaisia shiiamuslimeja ja joidenkin muslimiyhteisöjen johtajia. Esimerkiksi Kurdiliiton mukaan moskeija edustaa aina ”rahoittajamaiden näkemysten” mukaista islamia, ja Bahrainilla on HS:n mukaan poliittisia kytkentöjä Saudi-Arabiaan ja siten muun muassa sunnilaiseen ääri-islamilaisuuteen.

– En ole tietoinen siitä, että Bahrain edustaisi mitenkään niin kutsuttu wahhabismia [Saudi-Arabian fundamentalistista valtionuskontoa], Hajjar sanoo Uudelle Suomelle.

– Bahrainista tulee projektin alkurahoitus. Säätiön rahoittajat ovat vielä auki, kuinka monta ja mitä tahoja tulee mukaan. Rahoittajia tulee olemaan useita, sekä valtiollisia että järjestötahoja, hän jatkaa.

Pääkaupunkiseudun sunniyhteisöä johtava Hajjar sanoo, että Bahrainin rahoitusosuudesta ja mahdollisesta muiden arabimaiden rahasta huolimatta moskeija olisi suomalainen hanke.

– Toimijat ovat suomalaisia, toiminta on suomalaista. Se, että raha tulee jostain, ei tarkoita että toiminta tulisi olemaan sellaista kuin joku maa haluaa.

Joitain muslimiyhteisöjä ihmetyttää HS:n mukaan myös, miksi Hajjarin johtama yhteistyöelin- ja -neuvosto Sine ei ole mukana moskeijahankkeen valmisteluryhmässä ja miksi hanketta on valmisteltu pienessä piirissä ikään kuin ”salassa”. Hajjarin mukaan neuvosto on kuitenkin koko ajan ollut hyvin tietoinen moskeijahankkeesta, onhan yksi hankkeen vetäjistä neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja Pia Jardi.

– Neuvoston kokouksissa on puhuttu ja neuvoston hallituksen kokouksissa on puhuttu näistä asioista. Se, että hallitus tai neuvosto olisivat tietämättömiä, ei pidä paikkaansa. Jos jotkut [yhteisöjen edustajat neuvostossa] eivät ole vieneet tietoa omalle hallitukselleen, se ei ole meidän vika, Hajjar sanoo.

Hänen mukaansa neuvosto ei ole vielä päättänyt, miten se mahdollisesti tulee olemaan mukana hankkeessa ja esimerkiksi säätiössä, joka hanketta vetämään saatetaan perustaa. Hänen mukaansa hankkeen yksityiskohtien selostamisen ja päätöksenteon aika on käsillä.

Hajjar kiistää myös, että moskeijahanke olisi vaikuttanut sunni- ja shiiamuslimien väleihin Suomessa. Sekä shiialähteet että Helsingin poliisi kertovat HS:lle yksittäistapauksista, joissa sunnimuslimit ovat suhtautuneet hyökkäävästi shiioihin. Hajjarin mukaan jännitteet eivät kuitenkaan johdu moskeijasta.

– Poliittisilla syillä, mitä Syyriassa ja Irakissa tapahtuu, on vaikutusta, mutta tästä projektista se ei johdu, Hajjar sanoo.

Hänen mukaansa minkään moskeijan ovella ei kyseltäisi henkilöpapereita ja islamin suuntausta.

– Kukaan ei kysy, oletko sunni- vai shiiamuslimi, Hajjar sanoo.