Vaikeita päätöksiä on edessä. Se ainakin tulee selväksi ministeriöiden kansliapäälliköiden eli johtavien virkamiesten julkaisemasta Mahdollisuudet Suomelle -raportista. Se on virkamiesnäkemys avainkysymyksistä tulevalla hallituskaudelle.

”Tavoite on tukea seuraavan hallituksen edellytyksiä erityisesti vaikeiden päätösten tekemiseen”, virkamiesjohto toteaa raportin tiivistelmässä.

”Tarvitaan myös vaikeita, kalliita tai epäsuosittujakin päätöksiä. Osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun haluamme tukea niiden tekemisen edellytyksiä. Tilaa vaikeille päätöksille luodaan avoimella ja tietopohjaisella keskustelulla, joka ottaa mukaan kaikki väestöryhmät”, todetaan raportin kyljessä julkaistussa kolumnissa.

Vaikeat päätökset on synonyymi leikkaus- ja sopeutustoimille – tai hankaliksi koetuille suuruudistuksille. Näitä päätöksiä on kansliapäälliköiden mukaan jatkettava hallituskaudella 2019–2023.

”Vaikka juuri nyt elämme talouden noususuhdannetta, on hallitusohjelmasta neuvoteltaessa hyvä kiinnittää katse tätä kauemmas”, virkamiehistö muistuttaa puolueita eduskuntavaalien alla.

Kansliapäälliköiden keskeisin viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla. Hallituksella on vastuu julkisen talouden kestävyydestä, he toteavat.

”Julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitustasapainoa on kohennettu viime vuosina, mutta tulot eivät jatkossa vielä riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun ja suotuisamman väestörakenteen varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi”, raportissa todetaan.

”Seuraava todennäköinen taantuma kohdataan heikommassa julkisen talouden tilanteessa kuin aiemmin.”

Tulojen ja menojen välistä kuilua kasvattaa väestörakenteen muutos, joka ”lisää eläke-, ja sosiaali- ja terveydenhuoltomenoja, mutta kehitykseen voidaan vaikuttaa”. Julkisia menoja lisäävät myös isot infrastruktuurihankkeet, koulutusmenot, ilmastonmuutoksen torjunta ja hävittäjähankinnat.

Raportissa listataan myös ratkaisulinjoja kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Niitä ovat muun muassa:

– Työllisyysasteen nostaminen ja terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen

– Julkisen sektorin tuottavuuden nostaminen

– Verojen ja maksujen lisääminen tai palveluiden ja etuuksien karsiminen

– Väestörakenteesta huolehtiminen (ikääntyvän väestön toimintakyky, syntyvyys ja maahanmuutto).

10 kohdan lista Hetemäeltä

Tämän lisäksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki julkaisi erillisen listan, jossa tehdään 10 huomiota Suomen taloudesta esimerkiksi verrattuna muihin pohjoismaihin. Lähinnä synkeää tilastolukua sisältävä lista ohessa faktalaatikossa.

Julkisen talouden tasapainottamisen ohella virkamiesten toinen johtava teema on sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään. Se ”edellyttää globaalisti ja Suomessa merkittäviä politiikkatoimia, joista tulee päättää pikaisesti”.

”Molemmat näistä haasteista tarjoavat myös mahdollisuuksia. Globaalilla tasolla tarvitaan ratkaisuja ja investointeja, joissa Suomella voi olla rooli”, kansliapäälliköt toivovat.