Suomessa on tehty huonoja talouspäätöksiä, ja julkisuudessa paljon puhutut julkisten menojen leikkaukset voivat olla paha virhe, kertoo Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori, tutkija Juha Tervala.

–Mieluummin pikkusen enemmän julkista velkaa, koska ei kannata tätä taloutta tässä vaiheessa ruveta tuhoamaan, Tervala sanoo Uudelle Suomelle.

Hän korostaa, että tutkimusten mukaan leikkaukset vievät työpaikkoja ja lisäävät työttömyyttä.

Julkisen talouden leikkauksilla voidaan Tervalan mukaan tehdä paljon haittaa: leikkaaminen voi jopa pahentaa taantumaa. Käytännössä kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tarjoavat Suomen tilanteeseen lääkkeeksi leikkauksia. Suurimmat puolueet ovat puhuneet jopa 2-3 miljardin euron sopeutuksista.

–Kun taantumassa leikkaa, talouteen tulee syvempi taantuma ja verotulot laskevat, Tervala sanoo.

Tervala koosti Suomen taloustilanteesta kirjoituksen Suomen ja euroalueen finanssipolitiikka: ehkä jopa älyllistä keskustelua talouspolitiikasta.

Tervalan mukaan Euroopan tiukan rahapolitiikan seuraukset näkyvät kun verrataan tilannetta Yhdysvaltoihin. Vuoden 2005 jälkeen Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden kehitys ovat kulkeneet samoilla linjoilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen Euroalue ”on jäänyt dramaattisesti jälkeen” Yhdysvalloista, Tervala kertoo.

–Raha- ja finanssipolitiikka on ollut Yhdysvalloissa elvyttävämpää, euroalueella kireämpää rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa – on syytä epäillä, että nämä kaksi asiaa ovat johtaneet siihen, että euroalueen talous on paljon Yhdysvaltoja synkemmässä tilanteessa, Tervala sanoo.

Keskuskauppakamarin ikkunaan laitettiin helmikuussa pyörimään velkakello, josta voi seurata miten Suomen valtion velka kasvaa. Tervalan mielestä olisi reilua, että velkakellon rinnalla ilmoitettaisiin myös Suomen nettovelka, joka on tällä hetkellä miinuksella 55 miljardia euroa bruttokansantuotteeseen verrattuna. Luku perustuu OECD:n laskelmiin, ja pitää sisällään valtion ja kuntien velat.

–Suomessa velkasumma on negatiivinen eli on paljon nettovarallisuutta. Tämä selittyy eläkerahastoilla. Ne lasketaan Suomessa mukaan julkiseen sektoriin, ja sen takia Suomessa ei julkista velkaa ei sinänsä ole, Tervala kertoo.

–Jos olisi mahdollisuus myydä ne [eläkevarat], niin kaikki velat voitaisiin maksaa, ja rahaa jäisi vielä jaettavaksi kaikille kansalaisille, hän lisää.

Hänen mielestään Suomessa on lietsottu liikaakin valtion velan suuruutta. Hän ei pidä Suomen valtion velan kasvun määrää tai nopeutta huolestuttavana.

–En ole ollenkaan huolissani nykyisestä velkataakasta. Olen vain huolissani väestön ikääntymisen aiheuttamasta kestävyysvajeesta parin vuosikymmenen aikana, Tervala sanoo.

Hän on huolissaan siitä, että talouskasvu tulee olemaan lähivuosina hidasta. Hänen mielestään olisi tärkeää, että Suomen kilpailukykyä parannettaisiin ja työllisyyttä saataisiin paremmaksi.

–Suurin moka oli, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä kun talous oli upeassa jamassa, ei olisi pitänyt lähteä tekemään elvyttävää finanssipolitiikkaa vaan lähteä kestävyysvajeen kimppuun, Tervala sanoo.

Hän uskoo, että jos silloin olisi kestävyysvaje otettu tosissaan, olisi nyt julkisen talouden alijäämä hallinnassa.

Tervala kokosi näkemyksiään ja Helsingin yliopiston luennoilla esittelemiään luentomateriaaleja Suomen ja Euroopan taloudesta reaktiona Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan avautumiseen Helsingin Sanomissa.

–Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi, Haaparanta sanoi HS:lle.

Hän arvostelee sitä, että Suomessa lähes kaikki puolueet ja valtiovarainministeriö haluavat sopeuttaa julkista taloutta. Haaparannan mielestä Suomeen tarvittaisiin nyt elvyttävää politiikkaa.