Ensi vuonna tapahtuu joko Euroopan murros tai murtuminen, ennustaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU- ja kauppapolitiikan johtaja Taneli Lahti. Talouselämä kertoi Lahden visiosta viime viikolla.

EU:ssa tapahtuu nyt paljon. On brexit, Italian populistihallitus sekä muun muassa Unkari ja Puola, jotka haastavat EU:n oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet. Autoritaarisuus, identiteettipolitiikka ja nationalismi vahvistuvat. Ranskassa Marine Le Penin äärioikeistolainen Kansallinen Rintama nauttii tällä hetkellä kovemmasta kannatuksesta kuin presidentti Emmanuel Macronin liberaali En Marche -liike.

Lahti povaa, että ristiriitainen tilanne kulminoituu ensi toukokuun europarlamenttivaaleissa ”ja siitä syntyvässä kaaoksessa”.

Kaaoksessa?

”Vaikea keksiä mitään muutakaan nimitystä sille, mikä ensi kesänä seuraa”, Lahti sanoi EK:n toimittajaseminaarissa Hyvinkäällä viikko sitten torstaina.

EU:n purkajat vahvistumassa

Vaalien jälkeen Euroopan parlamentti yrittää Lahden mukaan valita itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja järjestäytyä. Lisäksi aletaan rakentaa uutta komissiota, jolle valitaan ensimmäisenä puheenjohtaja. Kaikkiaan huippunimityksiä on kuusi. Lisäksi pitäisi yrittää neuvotella uudet työohjelmat.

”Minun on vaikea nähdä, miten tämä kaikki oikein sujuisi sujuvasti ja suunnitelman mukaan sillä tavalla kuin viime kerralla.”

Viimeksi tiedettiin todennäköinen vaalitulos jo ennen vaaleja. Myös prioriteetit neuvoteltiin avoimesti ennen vaaleja. Ensi vuonna näin tuskin käy.

Tällä hetkellä näyttää, että EPP olisi yhä suurin puolueryhmä, mutta menettäisi noin 39 paikkaa. Sosiaalidemokraatit ovat häviämässä 51 paikkaa. Lahden mukaan suuri voittaja tulee olemaan oikea laita ja neljännes paikoista näyttäisi menevän ”Euroopan purkajille”, EU-kriittisille puolueille. Seuraava parlamentti on hänen mukaansa polarisoitunut ja pirstaloitunut.

”On selvää, että tarvitaan enemmän kuin kaksi puolueryhmää uutta enemmistöä varten. Tarvitaan vähintään kolme, todennäköisesti neljä.”

Näiden neljän ryhmän pitää löytää yhteinen puheenjohtajakandidaatti sekä neuvotella työohjelma ja seuraavan komission prioriteetit. Tällä kertaa neuvotteluja on Lahden mukaan mahdotonta käydä ennen vaaleja. Hän arvelee, että neuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat.

”Kyllä siinä minun mielestäni on aika iso mahdollisuus sille, että ensi kesää seuraa aika pitkä eurooppalainen toimielinten lamaannus”, sanoo Lahti.

Lahden mukaan lamaannus tarkoittaa sitä, että rahoituskehysten sopiminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen ja lainsäädäntötyö heikkenee. Ei ole budjettia, ei toimintakykyistä komissiota tai parlamenttia ja hallitukset kiistelevät keskenään.

”Ei näytä hyvältä”, hän toteaa.

Suomi ohjaksiin kaaoksessa

Kaikki tämä osuu hetkeen, jolloin Suomi ottaa EU-puheenjohtajuuden. Puheenjohtajuus vaihtuu aina puolivuosittain ja kiertää EU-maiden kesken vakiintuneessa järjestyksessä. Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa heinäkuun alussa.

”Tällaista mahdollisuutta ei koskaan ole ollut, eikä koskaan enää tule. Suomella on historiallinen vaikuttamisen paikka, jonka voi käyttää tai jättää käyttämättä”, Lahti sanoo.

Lahti toteaa, että kaikki riippuu nyt Suomen seuraavasta hallituksesta ja siitä, ottaako se passiivisen vai aktiivisen EU-roolin. Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa.