Asiantuntijat ovat helpottuneita europarlamenttivaalien tuloksesta. Oikeistopopulistista eu-kriitikkojen ”jytkyä” ei tullutkaan. Suomessakin Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset jäi sille gallupeiden perusteella povatusta menestyksestä.

Eurovaalien alla käytiin kovaa keskustelua oikeistopopulistien noususta. Puhetta vauhditti Matteo Salvinin johdolla käyty suurkokous, jossa populistipuolueet puuhasivat itselleen yhteistä ryhmää seuraavalle eurovaalikaudelle. Perussuomalaiset osallistuivat kokoukseen ja aikovat mukaan ryhmään.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU- ja kauppapolitiikan johtaja Taneli Lahti oli huolestunut tilanteesta jo viime syksynä. Hän pelkäsi ennusteiden perusteella, että Euroopan unioniin voi iskeä totaalinen lamaannus ja paha kaaos. Lue lisää: Synkkä ennuste Suomesta: EU voi murtua ensi vuonna – ”Syntyy kaaos”

Eurovaalien jälkeisenä aamuna hän toteaa, että täyttä lamaannusta tuskin on luvassa käytyjen vaalien seurauksena. Vielä pari viikkoa sitten tilanne näytti Lahden mukaan paljon heikommalta, kun gallupit ennustivat, että Eurooppaa jarruttamaan ja hajottamaan pyrkivät voimat voisivat saada jopa kolmasosan paikoista.

Vielä lauantaina Lahti kiinnitti huomiota siihen, että mielipidemittauksissa erottui hurjan isoja haarukoita ja näkyi paljon epävarmuuksia.

”Kyllä tuo jonkinmoinen helpotus ainakin tuntuisi olevan tuo vaalitulos”, Lahti sanoo Uudelle Suomelle.

Lahden mukaan mainitut voimat vahvistivat silti asemiaan ja yltävät yhteensä alle 200 paikkaan 751-paikkaisessa Euroopan parlamentissa.

”Se ei kuitenkaan nyt riitä siihen, että he saisivat jarrutettua unionin työtä ihan totaalisesti. Vaikeaa siitä varmasti tulee, mutta kyllä rakentavat voimat pystyvät muodostamaan vahvan enemmistön.”

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen on samoilla linjoilla. Hän ei näe lamaannusta näköpiirissä.

”Ei tämä sellainen tulos missään nimessä ole”, hän toteaa Uudelle Suomelle.

Tiilikainen huomauttaa, että EU-kriittiset ryhmät ovat sisäisesti hyvin erilaisia siinä mielessä, kuinka vahvoja ne ovat EU-kritiikissään. Hän muistuttaa, että valtaa jaetaan Euroopan parlamentissa sen pohjalta, millaisia ja kuinka vahvoja ryhmiä ne pystyvät muodostamaan.

Kysymykset syntyvistä ryhmistä ovat Tiilikaisen mukaan vielä epävarmalla pohjalla, sillä populistiliikkeet eroavat toisistaan ympäri Eurooppaa. Nähtäväksi jää, millainen halu ja kyky eri puolueilla on sitoutua yhteiseurooppalaiseen ohjelmaan ja ryhmään.

”Aika erilaisia tuloksia jäsenvaltioiden tasolla”, hän summaa eurovaaleja.

Tiilikainen muistuttaa, että joissakin maissa oikeistopopulistit nousivat suureenkin vaalivoittoon. Esimerkiksi Ranskassa Marine Le Penin puolue nousi suurimmaksi yli 20 prosentin kannatuksella. Myös Italiasta tuli vahva tulos populistien Legalle, joka kahmaisi yli 30 prosentin kannatuksen jäätyään viime vaaleissa kuuteen prosenttiin.

Toisaalta esimerkiksi Saksassa EU-skeptisyys on paljon heikommissa kantimissa ja EU-skeptinen AfD on jäämässä 10 prosentin paikkeille.

Onko tällainen tulos helpotus?

”Minä kuulun niihin, jotka näkevät, että EU:lla on merkittävä rooli eurooppalaisessa politiikassa ja globaalipoolitiikassa ja erittäin merkittävä rooli Suomelle monessakin suhteessa sekä taloudellisessa että turvallisuuspoliittisessa mielessä, joten minun näkökulmastani se, että meillä on toimintakykyiset instituutiot EU:ssa, että ne pystyvät käyttämän valtaa, jota niille on siirretty ja että unionille pystytään tarvittaessa antamaan myös uusia tehtäviä sitä mukaa kuin jäsenmaat niitä tarpeelliseksi näkevät, pidän sitä tärkeänä. Sen vuoksi näen, että tulos on hyvä.”

Tiilikainen toteaa, että tällä vaalituloksella enemmistön rakentaminen parlamentissa ei ole kriittisten ryhmien varassa. Parlamentin työ ei siis halvaannu päätöksenteon ja enemmistön rakentamisen näkökulmasta.

Tiilikaisen mukaan EU-kriitikkojen vastavoimaksi ja EU-lipun kantajiksi nousivat vihreät, liberaalit ja joissakin maissa kokoomus, jotka menestyivät vaaleissa.

Myös Taneli Lahti huomauttaa, että vihreät ja liberaalit voittivat melko paljon, kun vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi ranskalaisia liberaaleja oli Euroopan parlamentissa vain muutamia ja heidän menestymisensä näytti liki mahdottomalta liberaalien riveissä. Lahden mukaan siis poliittiset mannerlaatat olivat liikkeessä näissä vaaleissa.

”Kyllä politiikassa sittenkin isotkin muutokset ovat mahdollisia”, Lahti sanoo.

LUE LISÄÄ: Stubbin voittaneelle Weberille täystyrmäys – EU:n uusi ”kuninkaantekijä” vaatii valtaa: ”Enemmistö ei ole mahdollinen ilman meitä”