Länsimetron kahdeksalta uudelta asemalta on ensitietojen mukaan noustu junaan päivittäin noin 75 000 kertaa. Alustavat tiedot kertoo Uudelle Suomelle HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Hän uskoo, että tämän viikon aikana matkustajaluvut nousevat nyt yli 80 000 nousuun.

Länsimetron liityntäliikenteen käynnistymisen ja suorien bussilinjojen lakkautusten jälkeen matka-ajat ovat pidentyneet monin paikoin Espoossa. Jos matkustajamäärät nousevat kovasti, HSL joutuu suunnittelemaan ”järeämpiä keinoja”, Anttila sanoo.

–Viime viikon keskiviikko, torstai ja perjantai olivat ensimmäiset täyden liitynnän päivät, eli ensimmäiset, jolloin liityntäliikenteen järjestelmä toimi. Mutta silloin koululaiset olivat lomilla ja vielä muitakin lomalaisia, kertoo Anttila.

–Ja kun kyse on matkustajanousuista, niin käyttäjämäärä on tietysti melkein tuplaluku, kun siihen ynnätään metrosta poistuneet. Meillä mitataan juuri nousuja, koska ne saadaan järjestelmästä parhaiten kiinni.

Matkustajanousujen määrä on ollut jopa 25 prosenttia ennakoitua suurempia, kun HSL ennakoi, että alkuvaiheessa matkustajia hyppäisi metron kyytiin yhteensä 60 000 kahdeksalla uudella asemalla.

Selvästi vaikein tilanne on ollut Matinkylän asemalla, missä nousuja on tehty 30 000. Se tarkoittaa, että 40 prosenttia länsimetron matkustajista on noussut kyytiin juuri Matinkylässä.

Ongelmaa pahentaa se, että vain joka toinen Espooseen suuntaava metro jatkaa Matinkylään, kun puolet pysähtyy Tapiolaan. Vuoroväli on Matinkylässä siten ruuhka-aikaankin 5 minuuttia, kun Tapiolassa se on 2,5 minuuttia.

Anttila arvioi, että aamun huipputuntiin voisi osua yli 10 prosenttia aseman kaikesta liikenteestä. Viime viikolla Matinkylästä nousi metroon enimmillään runsaat 4000 matkustajaa tunnissa. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että asemalaiturille kertyy keskimäärin noin 335 ihmistä viiden minuutin aikana. Uusissa M300-metrojunissa on 228 istumapaikkaa ja tilaa yhteensä 576 matkustajalle.

Matinkylän asemalla onkin nähty kovaa tungosta, eivätkä kaikki matkustajat ole aamuruuhkassa mahtuneet edes asemalaiturille. Se on synnyttänyt myös suuttumusta.

–Aivan varmasti, Anttila myöntää.

Hänen mukaansa HSL aikoo ensihätään kiinnittää huomiota ihmisten polkuihin bussilaitureilta metroasemalle ja opastamaan liikkumista jouhevammaksi.

–Tämä täytyy käydä nyt HKL:n kanssa läpi, kun HKL vastaa siis metroasemien operoinnista, etenkin Matinkylän osalta ja katsoa, kuinka saadaan kulkemista sujuvammaksi.

–Mutta jos matkustajamäärät kovin hurjiksi kasvavat, täytyy miettiä järeämpiä keinoja kapasiteetin suhteen. Se saattaa olla sitten vaikeampaa, Anttila sanoo.

Mitä se tarkoittaa?

–Metrojunia ei voida pidentää, kun asemien laituripituudet tulevat vastaan. Metrojen vuorovälien tihentäminen on vaikeaa ja se edellyttäisi automatisointia, joka kolme vuotta sitten peruutettiin. Automatisointi siis nopeimmillaankin on vasta 2020-luvun loppupuolen ratkaisu, Anttila arvioi.

Länsimetron yhteydessä päätettiin, että uusien asemalaiturien ja sitä myötä metrojen enimmäispituutta lyhennettiin kolmanneksella. Muun muassa Helsingin Sanomat arvosteli pääkirjoituksessaan joulukuussa 2014, että ”laitureista tinkiminen Espoossa käy kalliiksi”.

Jos junat olisivat kolmanneksen pidempiä, niin mahtuisiko sinne paremmin kyytiin?

–Aivan varmasti mahtuisi. Mutta on syytä muistaa, että kun päätös asemien pituuksista tehtiin, oli käsitys, että automatisaatio viedään loppuun ja saadaan lyhyemmät vuorovälit, Anttila vastaa.

–Ja sitten vielä pitää ottaa huomioon, että sitä määrää metrojunia ei edes ole, että saataisiin kaikkiin kolmas yksikkö. Pitäisi tehdä vaunuhankintoja ja sekin kestää. Metrot eivät ole sellaista metritavaraa, jota torilta käytäisiin hakemassa.

Metrojunien osalta muutoksia voidaan yrittää tehdä HSL:n joukkoliikenneosaston johtajan mukaan lähinnä pääteasemien kääntöaikoihin. Niissäkin liikkumavara on vähäistä.

Vaikeuksista huolimatta HSL ei toistaiseksi kaavaile aiempien, esimerkiksi suoraan Kamppiin kulkevien bussireittien tuomista takaisin. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavat Rainer Kujala ja Christoffer Weckström havainnollistavat karttasovelluksellaan, että matka-ajat ovat pidentyneet Kamppiin eri osista Espoota jopa kymmenellä minuutilla.

–Se olisi kallista puuhaa. Tapiolaa ei voida vielä täysipainoisesti käyttämään liityntäasemana remontin vuoksi. Se tulee vuoden päästä helpottamaan tilannetta. Lähempänä ovat sellaiset kysymykset, että voiko Niittykummun ja Urheilupuiston asemia paremmin hyödyntää.

–Mutta tämä on vielä niin alkuvaiheessa, että kun saadaan tilanne vakiintumaan lähiviikkoina ja nähdään, mihin matkustajamäärät asettuvat, miten he jakautuvat eri asemille ja miten asemia käytetään eri ruuhkatunteina, niin vasta sitten voidaan alkaa käydä tällaista keskustelua.