Kun suomalainen pariskunta eroaa, syynä on useimmiten alkoholi, uskottomuus tai mielenterveyden ongelmat. Tämä tulos selviää ensi lauantaina väittelevän Arja Hemmingin tutkimuksesta.

Hemming tutki pohjanmaalaisten eronneiden ihmisten kokemuksia ja otti vertailukohdan naistenlehtien erohaastatteluissa parisuhteidensa kariutumista puineiden tarinoista.

Useimmille eronneille ero oli traaginen ja rankka kokemus. Erityisesti näin ajattelivat pohjalaiset eronneet. Naistenlehdissä julkisesti eroaan pohtineet ihmiset miettivät erostaan huomattavasti positiivisemmin. Ero nähtiin julkisuudessa tutkimuksen mukaan "toisena mahdollisuutena" ja "kasvun paikkana".

Todellisuudessa häpeä

Vanhemmat ihmiset, jotka olivat eronneet vuosikymmeniä sitten, kertoivat eron olevan häpeällinen tapahtuma. Pohjalaiset kuitenkin luottivat lähi- ja kyläyhteisön tukeen - ja sitä myös saivat.

Nuoret eronneet puolestaan turvautuivat tutkimuksen mukaan useammin ammattiapuun ja mielialalääkkesiin. He näkivät eron myös useammin mahdollisuutena.

Kun iäkkäät eronneet menettivät useammin suhteensa ex-puolisoon ja lapsiin, nuoremmat eronneet pitivät tiiviimmin yhteyttä ja hoitivat lapset useimmiten yhdessä.

Hemming pitää huolestuttavana sitä, että etenkin kaupungissa asuvat nuoret ovat menettäneet naapuruuteen perustuvan tukiverkon, joka aiemmin kannatteli maaseudulla eronneita ihmisiä. Hän suositteleekin, että eroperheiden tukityöhön kiinnitetään laajemmin huomiota.

Toisaalta esimerkiksi "sinkkuäitien" yhteisöllisyys on nostanut päätään erilaisissa kerhoissa, verkostoissa ja erityisesti netin keskustelupalstoilla.

Arja Hemmingin väitöskirja Kertomuksia avioerosta ja parisuhteen päättymisestä - Suomalainen eropuhe pohjalaisten kirjoituksissa ja naistenlehdissä tarkastetaan lauantaina.