Euroalueella tänään julkistetun odotuksia heikomman kasvuluvun uskotaan saattavan vaikuttaa Euroopan keskuspankin EKP:n korkopolitiikkaan.

Euroalueen bruttokansantuote eli bkt kasvoi toisella vuosineljännellä vain 0,3 prosenttia ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Kasvu oli hitainta kahteen vuoteen. Ekonomistit odottivat 0,4 prosentin kasvua.

–Pettymykseksi osoittautunut data testaa EKP:n optimismin. Pidämme hintapaineita vaimeina ja uskomme korkojen pysyvän ennallaan vielä pitkään, Nordean päästrategi Jan von Gerich kommentoi katsauksessaan.

Capital Economicsin Euroopan-ekonomisti Jennifer McKeown on samoilla linjoilla.

–Ohjauskorot eivät todennäköisesti nouse ainakaan ennen vuoden 2019 syyskuuta ja EKP pitää itsellään option jatkaa arvopaperiostoja, jos laskukäänne jatkuu, hän sanoo Financial Timesille.

EKP on tähän asti ennakoinut, että arvopaperiostot loppuvat tämän vuoden lopulla.

EKP:n koronnosto on ollut kovien spekulaatioiden kohteena viime aikoina. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi toisti torstaina arvionsa, jonka mukaan EKP pitää ohjauskorkonsa ennallaan ainakin kesän 2019 yli. Lausunto jätti silti paljon tulkinnanvaraa.

–Odotamme ohjauskorkojen pysyvän nykytasollaan ainakin kesän 2019 yli ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä, Draghi sanoi.

Ekonomistit odottavat yleisesti, että EKP nostaa ohjauskorkoaan syys-lokakuussa 2019, eli samoihin aikoihin kuin Draghin kausi pääjohtajana päättyy. Esimerkiksi Nordea odottaa kuitenkin ohjauskoron nostoa vasta ensi vuoden joulukuussa.

Epävarmuutta aiheuttaa myös se, että lähteet EKP:n sisältä kertovat koroista päättävän neuvoston olevan erimielinen korkopolitiikasta. Reutersin tietojen mukaan korko saattaakin nousta jo ensi vuoden heinäkuussa.

–Talouden epävarmuus tukee EKP:n virallista varovaista linjaa ja ohjeistusta siitä, että korot pysyvät ennallaan yli vuoden ajan, ABN Amro –pankin tutkimusjohtaja Nick Kounis kommentoi omassa katsauksessaan.

Myös ABN Amro odottaa Nordean tavoin ensimmäistä koronnostoa ensi vuoden joulukuussa.

Ekonomistit ovat varoitelleet myös siitä, että asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytetyt euribor-korot lähtevät nousuun jo ennen EKP:n ensimmäistä koronnostoa. Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor oli tänään aavistuksenomaisessa nousussa -0,178 prosentissa.

Suomen Pankki kertoi tiistaina, että kotitaloudet nostivat kesäkuussa uusia asuntolainoja 1,8 miljardin euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,87 prosnettia ja laskennallinen marginaali 0,85 prosenttia. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli kesäkuun lopussa 97,1 miljardia euroa.

Lisää aiheesta:

Asuntovelalliset saavat jännittää edelleen: ”Joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen”

Asuntovelallisille tärkeä ennuste julki: ”Syyskuussa 2019”